Kuvia paimennuskisoista

Kuvien oikeudet Mervi Asp.

Eipä tuo nyt kamalalta näytä, vaikka niin kovin sanottiin, että se oli lähellä. Muiden kuvia katsoessa näytti olevan matkallisesti jopa kauempana, toki se oikea etäisyys riippuu koiran henkisestä otteesta, ei metreistä. :)

PAIM-E Spessu

Olipahan taas suoritus. ;)

Jouduttiin ekana suoritusvuoroon, mä kun niin toivoin, että saataisiin katsoa joitakin suorituksia ennen omaa... No, Spessu meni tosi rauhassa häkkiin ja pysähtyi, ei laittanut lainkaan näkyvää painetta lampaisiin ja nehän läks ja kovaa. Karkuutettiin ne siis heti, kun koira makasi mun käskystä häkissä ja lauma sinkosi, eikä meillä ollut eväitä niitä siinä rytäkässä hakea. Haettiin lauma nurkasta ja siinä huomasin, että  koira vaikutti lampaisiin tosi vahvasti, vaikka se kulki rauhassa. Koko rata oli yhtä tasapainoilua. Tien ylityksessä olisi pitänyt olla tietä lähellä ja lähettää koira eteen pysäyttämään lauma. Eipä voinut Spessua laittaa kovin lähelle lampaita, kun olisivat lähteneet, joten tarkkaillen katsoin rajoja, miten kannatti toimia. Spessu meni kyllä hyvin. Kuljetuksessa Spessu oli lähempänä kuin kotona, johtuen ehkä lauman levottomuudesta. Se ei vielä uskalla luottaa vieraisiin laumoihin, etteivät karkaa ja sehän sitten myös pitää lampaat varpaillaan. Moni koirista oli lähempänä kuin Spessu, mutta se ei paljon auta, kun koira "tietämättään" antaa tiukkaa painostusta eläimille. Vähän ehkä epäreilua. ;) Kuljetukset Spessu kulki matalana, pää alhaalla ja nyt vasta jotenkin kiinnitin huomiota, ettei se kulje takana kaarrellen. Myöhemmin kuulin, että se tekee sen liikkeen kaulallaan. :D Laidunnusosuuteen joutui taas vähän miettiä, että sai lauman tasapainoon, jotta ne voi jättää siihen. Lopun häkitys meni osissa, kun lampaat taas säntäs, kun Spessu vähän liikkui...

Pisteitä lähti joka osiosta jotain, mutta läpi meni. Monet koirat sai hyviä pisteitä, kun niissä ei ollut "voimaa", saattoivat kulkea melkein lampaissa kiinni, mutta kun lampaat eivät reagoineet, niin se ei haitannut. :) Monta kertaa olen kuullut, että hyvät kisakoirat on erilaisia kuin hyvät työkoirat. Nyt se jotenkin konkretisoitui. Vaikkakaan kaikki ei ole noin yksioikoista, oli pari tosi hyvää, rauhallista suoritusta, jossa koira itse osasi pitää etäisyyden ja kulki tosi rauhassa. Toki niistäkään ei tiennyt, miten olisi kovan paikan tullen käynyt. (Joku puskee, karkaavat eri paikkoihin...) Ei ne oikeastaan hitaampaa kulkeneet kuin Spessu, mutta asento niillä oli eri. Painostaako tuo koira myös sillä tiukalla asenteella, matalasti tuijottaen?

Pisteitä lähti myös hassuista asioista. Tien ylityksessä koiran piti olla suoraan lampaiden edessä, ei riittänyt, että pitää lauman paikallaan. Oikeassa elämässä ainakin meillä katsotaan sopivat paikat, mihin koira pysäytetään, eikä tosiaan ole tarkkaa, milloin menee koiran viereen lähettämään flänkille ja milloin ei. Mutta onhan tuo vähän kuin tokoa. Säännöt on pakko kirjoittaa jotenkin. :)

Hassua oli myös huomata, että meidän radan jälkeen kehuin koiraa ja vähän silitin ja se oli siinä ja suurin osa muista kehui ja hurrasi oman suorituksen jälkeen. Ei siinä, että olisin pettynyt koiraan, ei lainkaan, mutta kun se on tuota tehnyt "työnä" kotona, niin ei tuo kummoisempi suoritus ole. Vähän siirrellään lampaita. :D

Mut joo, kiva kokemus ja kiva oli nähdä muiden koirien työskentelyä. Ehkä me joskus viiden vuoden päästä kokeillaan PAIM1:stä. ;)

Kenraaliharjoitus

Tajusin tuossa, ettei olla taas viikkoon tehty mitään ja huomenna on paimennuksen esikoe. Kyllähän mä tiedän, että Spessu osaa paimentaa, mutta meillä ei vielä ihan ole tasapainossa sen vauhti ja "voima". Tai ainakaan niin, että mä uskaltaisin olla jännittämättä. :D

Tänään siis aluksi häkistä poisotto. Tai oikeastaan tarhasta ne pois otin, mut tyyli juurikin sama kuin häkistäotossa. Eli koira flänkille ja eläimet tarhasta laitumelle. Päästin sen kasaamaan lauman heti ja nätisti se laittoi lauman kasaan. Aluksi mulla oli taas vaikeuksia päästä lampaista ohi, vaikka koira oli paikoillaankin ja kaukana. Liikkuessa kyllä koirakin tuli liian lähelle, mutta pari ärähdystä auttoi. ;) Nyt se jäi muutaman kerran makaamaan tosi kauaksi aikaa ja pari kertaa jouduin antamaan aja-käskyn. Ehkä mä oon nyt aiheuttanut sitten tuon liiallisen makaamisen. :( Se menee itse makaamaan oikeastaan heti, kun lampaat painuu mun jaloille ja saattaa maata niin kauan, että ollaan lampaiden kanssa 30 metrin päässä. Mut kyllä se yleisesti ottaen sieltä itse nousi ja olisi ehkä noussut niilläkin kerroilla, kun aja-käskyn annoin. Kauempaa kuljetettaessa se ei mennyt isolla kaarella tasapainoon, kun käännyin, vaan tuli vähän kuin sivusta ja pysähtyi, niin että lampaat kulkivat kyllä mun perässä. Olisiko se tajunnut, että jos se olisi flänkännyt tapansa mukaan reippaasti, olisi lampaat tullut taas mun kintuille? Ehkä mä ylianalysoin sen tarkoitusperiä. Ehkä se ei vaan jaksanut juosta kaukaa lampaiden taakse. Ei siellä kyllä olisi ollut tilaakaan flänkätä kaukaa...

Muistelin, että esikokeessa oli laidunnusosio, joten koira maihin ja itse kävelin koiran taakse. Hetken jaksoin odottaa ja lähetin Spessun kaarelle tuomaan lampaat mulle. Lähti vähän huonosti flänkille, joten pysäytin sen ja lähetin uudestaan. Jatkettiin kuljetusta ympäri laidunta ja kerran tehtiin myös pysäytys eli koiran piti flänkätä pysäyttämään lauma ja kiertää takaisin taakse, jotta päästään jatkamaan. Jollen väärin muista, joku tuollainen tien ylitys on esikokeessakin. Lopuksi vielä häkitys, ensin Spessu työnsi lampaat pois portilta ja sen jälkeen flänkillä lampaiden taakse ja niiden ajo tarhaan.

Ihan kivasti meni, toivottavasti huomennakin. :p

Joskus vaan menee hyvin. :D

Olen nyt viime päivinä tajunnut, että nuo mun lampaat on nykyään tosi helppoja. Suht kevyitä ja liikkuvia toki, mutta pysyvät hyvin kasassa ja vastaavat koiran paineeseen oikein. Toki käyttäisivät varmasti tilaisuutta hyväkseen, jos koira ei niitä kasassa pitäisi, mutta jos ne esimerkiksi yrittävät kiriä johonkin suuntaan, niin heti koiran havaitessaan sivulla, ne pysähtyvät/kääntyvät. Ennen Spessun piti kaartaa niiden edelle, kun ne yrittivät täysillä karkuun. Noilla lampailla kuljetuskin on nykyään rauhallista. Spessun ei tarvitse koko ajan varmistaa, ettei ne yritä karkuun, joten se on tosi rauhallinen. Tuo rauha näkyy pitkälti sen asentomuutoksena. Flänkillä se kyllä laukkaa pitkää maatavoittavaa laukkaa, katse irti lampaista, mutta kuljetuksissa se menee matalana, pää selkälinjaa alempana ja häntä alhaalla.

Nyt työt alkoi karanneiden pässien keräämisellä. Lampaat oli ihan takimmaisella lohkolla, kävelin hetken Spessun kanssa ja lähetin "mene vaan" käskyllä sen eteenpäin. Lampaita ei näkynyt, mutta hetken päästä kuului ryminä. ;) Vähän liikaa lampaat levisivät, mutta pian kaikki oli aitauksessa. Kun pässit oli erillään, otin uuhet 7kpl laitumelle. Vuohet jätin pois, kun ne liikkuu niin eri tavalla.

Ensin etäisyydestä muistuttaen flänkkejä eri suuntiin ja kun etäisyys oli ok ja koira tasapainossa, niin käskytin maahan. Siirryin lampaiden edelle ja vapautin Spessun kuljetukseen. Alussa lampaat puskivat kintuille, mutta älähdyksestä Spessu hidasti ja meni maahan. Kuljetin tosi pitkiä pätkiä, Spessu käveli tosi hitaasti ja kun lampaat alkoivat tulla jaloille, meni se usein makaamaan ihan itse. Pariin kertaan se vähän puski niitä jalkoihin ja älähdin siinä kävellessä, en siis mitenkään Spessuun sitä kohdistaen, niin se meni maahan. En tiedä, onko tuo nyt hyvä vai huono, mutta ainakin poistuu paine lampailta ja se jatkaa matkaa itse, kun olemme lampaiden kanssa kauempana. Kuljetuksessa yritin aina kurkkia, miten se perässä tulee, niin se tosiaan käveli pää ja häntä alhaalla. Jos se olisi yhtään alempana pitänyt päätä, olisi se jo ollut bc-asento. :D Mutta tuo sen kävelykin oli liian reipasta, joten sen oli pakko mennä maahan. Olisihan se ehkä parempi, jos se pysähtyisi seisomaan, mutta en viitsi sille seisomista tuohon opettaa, kun se kuitenkin lähtee rauhassa sieltä eteenpäin, eikä säntää. Nyt meni kuljetuksen kaarroksetkin tosi nätisti, ekassa käännöksessä lampaat vähän meni musta ohi, vaikka silloinkin Spessu meni rauhallisella ravilla kaartaen niiden taakse, mutta hieman liian lähellä n, 10 metrin päässä. Seuraava meni jo paremmin, eikä lampaatkaan tullut jaloille. Peruskuljetus kun lopetettiin, katsoin koiran etäisyyden kuljetuksessa, se oli siis mennyt maahan siinä, kun pysähdyin lampaiden kanssa, niin etäisyys oli yli 20 metriä. Meidän suoritukseksi ihan huippu. :)

Lopuksi vielä poispäinajoa. Siinäkin tahti oli tosi rauhallinen, pääosin ihan käyntiä, vähän hidasta ravia. Ei yrittänyt flänkille, muuten kuin ohjattuna, kun lampaat olivat lähdössä sivuun. Tuota se ei vielä oikein hiffaa, että siinä täytyisi linja pitää suorana, mutta pienillä flänkeillä sain lampaiden suuntaa muuttumaan. Ehkä se treenin edetessä oppii itsekin niitä pitämään suorassa linjassa? Vähän siinä jo näkyi sivussa kulkemista, niin että se samalla vähän työnsi lampaita eteenpäin ja aitaa kohti. Sisäflänkkejä ei vielä voi oikein ottaa, kun olen itse niin lähellä. Spessu ymmärtää nyt myös paremmin flänkiltä "siitä"-käskyn; lopettaa siis flänkin ja lähtee lampaita kohti. Kaiken kaikkiaan tuo poispäinajotreenikin oli ihan super!

Brixius Fabrizion klinikalla

Oltiin 2 kierrosta lampailla ja 1 kierros ankoilla. Lisäksi Spessu teki paljon "varikkokoiran" hommia, auttoi lampaiden siirtelyisssä, häkityksissä yms. Jonkun verran se vielä piippaa, kun näkee muiden paimentavan, mutta selkeästi mennyt jo parempaan suuntaan. Eikä se paljon ehtinyt keskittyä juoksuiseen narttuunkaan, vaikka se oli pitkän aikaa muutaman kymmenen sentin päässä siitä. :D

Eka kierros oltiin pyörössä. Ensin autettiin lampaiden lajittelussa. Siinä Spessu vähän kiihtyy, kun se on sellaista pikkutarkkaa työskentelyä. Kiihtymisen näki normaalia kiihkeämmässä aloituksessa, flänkit meni kovaa. Kouluttaja varmaan katsoi, mikä ihme höyrypää tuo on. Ei se kotona... ;) Hyvin se siinä meni, kun käsi kädessä kouluttajan kanssa liikuttiin ja pyörittiin lampaiden seassa. Rauhoittuikin, kun oli ne pahimmat höyryt purkanut. Tuossa pyörössä aika moni koira paineistui, varsinkin, kun monet aloittivat liinassa, vaikkei ehkä olisi tarvinutkaan. Kouluttaja paineisti aika paljon koiria kepillä, vetämällä niitä hihnasta lampaiden ja aidan väliin, kun lampaat jumittuivat nojaamaan aitaan. Lisäksi taisi joitain häiritä ihan kouluttajan läsnäolo. Mä en ihan noin paljon uskaltaisi vieraita koiria painostaa ja vaatia. Possulle tuosta ei ollut ongelmaa, kun mä en sitä laita liinaan ja kepilläkään ei hirveästi sille tarvinut painetta laittaa ja lampaathan se hakee myös itsenäisesti aidan välistä. Välillä sopivalla voimalla ja välillä liian voimakkaasti... Tuo pyörösessio oli aika hyvä, vaikka olinkin suunnitellut ottavani vain isommalla areenalla. Ainakin opin liikkumista "käskyttömässä" pyörityksessä. Hyödyllistä sekin. :)

Toinen kierros sitten areenalla. Häkistäotossa lampaat säntäsivät kaikki eri suuntiin ja normaaliin tapaan päästin Spessun ne hakemaan. No se meni sille liian vaikeaksi, joten oli pientä sekasortoa. Kouluttaja sanoi, että ehdottomasti käsket sen makaamaan heti häkistä oton jälkeen. Sit seliseli-osuus. Tähän astihan Spessu on aina hakenut lauman mulle ja oli vähän vaikea selittää, ettei tuota tapahdu normaalisti. Jatkossakin aion kyllä päästää sen hakemaan elukat, ei siinä ole kotona, eikä kisoissakaan mitään järkeä päästää eläimiä karkuun heti. Spessulla on kotityön ohella alla 2 virallista kisaa ja 3 epävirallista rataa ja joka kerta se on tuonut lampaat mun jalkoihin, kuten kuuluukin. Treeni jatkui kuitenkin ja selvisi myös, miksi se alku oli niin vaikea. Lampaat eivät laumautuneet yhteen ollenkaan, jokainen juoksi eri suuntaan, eivät tulleet ollenkaan ihmiselle ja vaikka koira makasi kymmenien metrien päässä, ne juoksivat päin aitaa. Ilman mitään syytä. Spessu juoksi ja kovaa, kun yritti flänkillä pitää niitä kasassa. Ei se edes ollut lähellä, mutta kun lampaat juoksivat aina musta ohi, joutui se flänkkäämään lisää. Normaalistihan lampaat parin kasaamiskierroksen  jälkeen rauhoittuvat laumaan ja lopulta ihmisen luoksekin, kun koira on ne pariin otteeseen siihen hakenut. Kouluttaja sanoikin siinä treenin ohessa, ettei tuollaisilla lampailla pysty mitään järkevää treenata, kun eivät rauhoitu, vaikka paine niistä poistuu. Koira ei saa niiltä painetta poistavaa signaalia, koska ne ei pysähdy, vaikka koira jää kauas taakse. Lopulta mentiin ajon kaltaista kuljetusta, jossa koira joutui vähän väliä flänkkäämään, ettei lampaat juossut täyttä höyryä eteenpäin. Jonkun verran se jo löysi oikeaa sijoittumista lampaiden sivulla, mutta eihän se tuota vielä osaa ja nuo lampaat eivät olleet hyviä harjoituskappaleita. Turhautumista näkyi koirassakin, en ole aikoihin nähnyt sen purevan, mut treenin edetessä alkoi silläkin ilmeisesti palaa hermo huonosti käyttäytyviin lampaisiin. Kouluttajankin mukaan stupid sheep. :D No, niitä ei enää muille laitettu, eikä olisi ollut järkevääkään.  Spessu oli treenin jälkeen aivan puhki, mutta ei se hommia lopeta, vaikka kieli roikkui maassa asti. :D Jotkut koirat klinikalla menivät varjoon makaamaan treenin aikana, eikä mikään ihme, oli ihan mahdoton helle,

Tuota kuljetusta harjoiteltiin myös varikkokoiran ominaisuudessakin, kun muutaman kerran haettiin lampaat muiden jäljiltä takaisin häkkiin. Käveltiin lähemmäs lampaita, laitoin Spessun flänkille lampaiden taakse ja kun lampaat lähti, laitoin toiseen suuntaan kaarelle, etteivät elukat karkaa. Suhteellisen rauhassa ne menivät, eikä Spessukaan yrittänyt tuoda niitä mulle. Nyt pitää harjoitella paljon etäisyyttä paineen kanssa, häkistä poisottoa, kun helposti näpäyttää viimeistä lammasta ja vielä sitä, että pystyn pitää portista kiinni häkityksessä ja lähettää sen kauemmas nurkkaan hakemaan lampaita ilman liian kovaa vauhtia, kunnon kaarella.

Mentiin vielä ankoille, vaikka eka päätin, etten jaksa lähteä tahkoamaan niiden kanssa, kun tiesin niiden olevan vaikeita ja Spessukaan ei niistä juuri välitä. Mun yllätykseksi Spessu meni innolla aitaukseen, vaikka näki siellä olevan ankkoja. ;) Häkistä poisotto oli sekava, kun Spessu ehti aina palauttaa ne takaisin, ennenkuin ehdin käskeä sitä maahan. :D Nuo ankat oli vaikeat, ne ei millään meinannut lähteä nurkasta mihinkään. Spessun kanssa päästiin areenan päätyyn asti, mutta ei helpolla, todellakaan. Osa ankoista liikkui nopeampaa ja osa jäi jälkeen matelemaan. Edellä ollevat alkoi kaartaa kotiinpäin, jos jäi takimmaisten luo ja kun haki sivuun lähtijät, kääntyi takanaolevat takaisin päin. Kouluttajan kanssa edettiin ja hänen mukaansa kannattaa ottaa ilman sanallisia käskyjä, jotta koira ymmärtäisi, kuinka ankkojen kanssa kuuluisi liikkua. Kepillä siis sitä ohjattiin ja maahan-käskyä viljeltiin huolella. Koira meni varmaan satakunta kertaa maahan. Tuollaisessa tilanteessa on kyllä tyytyväinen, että koiralle on opetettu myös pikkutarkkaa käskytystä, vaikka mua on siitä kritisoitukin. Jos koira ei olisi totellut heti, olisi tilanne ollut ihan katastrofaalinen. Olin Spessun työskentelyyn kyllä supertyytyväinen, en olisi uskonut, että sillä kiinnostus riittää ankoilla tuollaiseen tahkoamiseen. Lampaathan on ihan eri asia, siellä se jaksaisi varmaan kuolemaansa saakka.

Silverledge Special Effort STDsd

Lähdinpä siis kuitenkin Kiteelle, kun saatiin peruutuspaikka. :) Mitään kammottavaa jännitystä ei ollut, ankat vähän mietitytti, kun ei olla niillä treenattu. Ankat olikin ekana, tuomarina Andrea Hoffman. Rata meni helposti, mitään kummoisempaa ei ollut. Kai sitä paimentamiseksikin voi kutsua. ;) Pisteitä 88. Lampaat oli hiukan haastavat, jotkut yksilöt olivat loikkivia ja loputkin nopeita. Spessulle tuo ei sinänsä aiheuta ongelmaa, se pitää niin tiukasti niitä hanskassa. Mutta liian lähellä ja voimalla. ;) Jos olisin ollut pelinaisia, olisin käskyttänyt sen toiminnan nätiksi tai siis koiran maahan-käskyllä kauemmaksi, mutta en jaksanut pisteiden takia nähdä vaivaa. Luultavasti pisteet olisi voinut olla paremmat, en tiedä. :) Mutta pisteitä kuitenkin 85. Ihan kelpo suoritus, vaikka koira ei totellut mun maahan-käskyjä, silloin kun niitä sille pienellä ja hiljaisella äänellä kuiskin. ;)

Parin välipäivän jälkeen teemana etäisyys ja ihan pikkiriikkisen otettiin poispäinajoa, vähän muistutukseksi, kun talven jälkeen se on unohtunut. Avuksi etäisyyteen otin pussipäisen kepin. (Kun osaaminen loppuu, otetaan apuvälineet käyttöön... ;) ) Aluksi otettiin vuohet erikseen, hyvä onkin opetella toisen lauman jättämistä ja keskittyä toiseen. Alussa lähetin epämääräisesti Spessun hakemaan lampaat, mutta tekipä aika hyvän kaaren, meidän mittapuulla eli n. 40m päässä eläimistä. Sen jälkeen otettiin pussi käyttöön ensin flänkeillä ja sitten kuljetuksessa. Flänkeillä meni selvästi kauemmaksi, molempiin suuntiin. Aika pian siirryttiin kuljetukseen. Aluksi pistin sen paineella taaemmas, kun oli liukumassa taas liian lähelle. Lopulta se meni tosi nätisti, matalana hiljaista kävelyvauhtia, mutkissa se teki aluksi liian vauhdikkaan kaaren tasapainoon, jolloin lampaat nytkähtivät aika rajusti. Seuraavassa mutkassa se teki jo rauhallisemman siirtymisen. Ihan hyvä sen oppia, ettei kaaria tehdä aina sata lasissa. Lopulta riitti kävely pussipuoli ylöspäin pidettynä, heti kun lampaat osui jaloille räväytin vähän pussia. Josko tällä keinolla nyt saataisiin hommaa rauhallisemman näköiseksi.

Lopussa vielä vähän poispäinajoa. Vaikka olen saanut ohjeeksi, että ensin rauha ja etäisyys kuntoon ja vasta sitten poispäinajo, mutta haluan vähän muistutella talvella ruokinnan ohessa opeteltua ajoa. Alkukesästä oli flänkit mennyt niin huonoon jamaan, että niitä tuli harjoiteltua ja poispäinajo jäi kokonaan. Nyt sitten herätellään niitä hiljaksiin, samalla kun harjoitellaan etäisyyttä. Aluksi lampaat säntäs ja Spessu kävi ne pysäyttämässä. Hyvin alkoi... Sen jälkeen olin minäkin skarppina. Tämä tilanne on lampaille yhtä outo ja yrittivät ensin karata, mutta pienillä flänkeillä saatiin ne pidettyä suht rauhassa ja kasassa. Aika äkkiä lampaatkin hiffasivat, etteivät pääse karkuun ja rauhoittuivat. Saatiin lopetettua tosi hyvään ja rauhalliseen pätkään. :)

Etäisyyttä

Päivän teemana oli etäisyys, välillä onnistui hyvin ja välillä ei. Piti kesken treenin miettiä, miten saan koiran ymmärtämään, mitä siltä haluan. Out ei toimi, se jotenkin hiffaa sen vaan flänkillä. Lopulta koitin laittaa kepillä painetta ja se tuntui pelaavan. Maarteniltakin asiasta kysyin ja sain neuvoja jatkoon. Ihana etäapu! Nyt pitäisi keksiä pidempi keppi, jotta saisi painetta kauemmaksi...

Alussa Spessulla oli juoksuhaluja vai olisko se vaan huomannut, että koko lauma karitsoineen oli hieman lentoisa, joten se piti niitä kasassa, kunnes ne rauhoittuivat mun ympärille. Alussa kuljetus oli taas sitä, että Spessu teki kaaria takana/ sivussa, kunnes lauma oli taas tasapainoisempi, joten se pysyi paremmin takana/takasivussa. Kun aloin  puuttua liian pieneen etäisyyteen, meni sekin vähän paremmaksi. Enpä ole aikoihin päässyt kävelemään lauman etunenässä näin kauan. :D Toki oli ne lampaat ihan kintuilla. ;) Käännöksissä Spessu puskee ne liikaa eteen, kun se tekee kaaren vauhdilla, niin lampaat taas väistävät vahvasti. Sinänsä tuo kuljetus on kivaa ja helppoa, kun voi itse keskittyä vaan siihen eteenpäin kävelyyn. :D

Ja kisaan mennään, jos vaan Pia vielä ottaa ilmon vastaan. :D Häkistä ottoa ei olla harjoiteltu ollenkaan, mutta muuten tuo pitäisi onnistua. Kunhan kukaan lampaista ei uhmaa sitä, silloin se kyllä puraisee.

Kaaria ja kasausta

Lampaat on karkaillut urakalla, kun meni sähköpaimen pimeäksi ja vuohihan sen heti huomasi... Kiva oli huomata, että pihatielläkin Spessu pääsi täysiä lampaiden ohi kääntämään ne. Tuo olisi vielä joku aika sitten mennyt kontrolloimattomaksi ajoksi. ;) Kaartahan se ei tuossa tiellä olisi mahtunut tekemään, piti juosta läheltä ohi.

Mulla on vielä mietinnässä, riittääkö mulla voimat lähteä vapaapäivänä Pian kisoihin. Kitee on niin kaukana ja vapaapäivät kortilla. :/ Spessu on ollut hieman työintoinen, niin päätin tänään ottaa pienen treenin, ettei se kisoissa sitten räväyttäisi täydellä voimalla. ;) Jos siis sinne mennään. :D Nyt kun on joutunut lampaita pyörittelemään enemmän, niin ajo on unohtunut kokonaan, mutta ehtiihän sitä myöhemmin... Lisäksi maahanmeno on huonontunut paljon. Ei siis säntäile, muttei malttaisi mennä maahan asti. Maarten ainakin sanoi, ettei käske koiraa maahan, vaan seisominen olisi parempi. Voisihan sitä kokeilla? Usein kylläkin tuo mun maahan-käsky vaan häiritsee koiraa, joten ehkä mun pitäisi opetella olemaan hiljaa? ;)

Tänään treenatessa ajattelin valkata muutaman aikuisen ja "helpon" treeniin, mut sit muutama karitsa ja pukkikili karkasi aidan ali myös laitumen puolelle, joten treenattiin vähän isommalla ja irtonaisemmalla porukalla. Spessu sai porukan samantien kasaan ja piti sen kasassa loppuun saakka. Pari kertaa karitsoita ja kili yritti karkuun, mutta Spessu haki ne HIENOSTI. Ilman mitään käskyä se kaartoi nätisti niiden sivusta ja käänsi ne takaisin laumaan. Yksi karitsa jäi vähän jälkeen ja jumitti ja Spessu antoi sille ensin aikaa valita liike lauman joukkoon ja kun mitään ei tapahtunut, teki se liikkeen karitsaa kohti ja sanoi hau. Se riitti ja karitsa tuli laumaan takaisin. Peruskuljetuksella mentiin, välillä Spessu tuli liian lähelle ja muutenkin mun on vaikea päästä lampaiden edelle. Tuolle pitäisi keksiä joku ratkaisu. Spessu kävelee/hölkkää ja sekin on liian kovaa. Mutta kuljetus kyllä onnistuu muuten hyvin. Lampaat ei lähde liian kauas eteen, koska Spessu aina alussa käy kertomassa, ettei se ole suotavaa. Usein sen alun kasassa pidon jälkeen lampaat ei yritäkään mennä liian kauas edelle. Hyvä fiilis jäi, Spessulla alkaa tulla tietynlaista rauhaa työskentelyyn. Eihän se koskaan mikään räjähtävä tykki ole ollutkaan, mutta se selkeäasti on tasoittunut, ehkä myös lauman rauhoittuminenkin vaikuttaa? Spessu kun on kontrollifriikki ja sitä ärsyttää suunnattomasti, jos lauma ei ole tasapainossa. Nyt kun se on saanut laumaan "kasaan", niin sekin voi rauhoittua. :)

Treeniä, treeniä

Alku meni taas pyöritellessä lampaat kasaan. Peruskuljetusta mentiin paljon, ympäri laidunta, nokkosia väistellen. ;) Kyllä ne lampaat aina välillä koittaa, josko pääsisivät koiraa karkuun. Kerran toruin koiraa kunnolla, kun lampaat pääsi kerran kauemmas aidan viereen ja se meni aika loppupäässä lampaiden ja mun välistä. Se taisi auttaa, koska sen jälkeen se teki tosi hyviä flänkkejä kaukanakin. Ja kerran pääsin todistamaan, että se on oikeasti sisäistänyt out-käskyn. Se oli kaartamassa liian aikaisin ja out-käskyllä sain sen tekemään loppuun asti kunnon kaaren. Peruskuljetusta tosiaan mentiin paljon, välillä se jäi makaamaan aika pitkäksi aikaa, mutta olihan helppo kävellä, kun lampaat meni rauhassa. Mutta kyllä se sieltä hommia jatkoi. Täytyy ottaa nyt itseä niskasta kiinni ja opettaa kävely-käsky. Tehtiin myös paljon vaikeita suuntia, jolloin lampailla oli tosi suuri veto portille. Meni jo paremmin kuin viimeksi. Nyt pitäisi vaan treenata usein jo senkin vuoksi, että lampaat oppisivat paremmin luottamaan koiraan. Spessuhan ei pure, ellei joku ole päälle tulossa. Parissa karkausyrityksessä Spessu teki hienon kaaren, joskushan sillä on ollut taipumusta tehdä nuo karkureitten haut liian läheltä viistäen. Mut jotenkin tuntuu, et oppia tulee koko ajan lisää. :)

Treenisuunnitelmissa olisi nyt kävelyn opettaminen, häkistäotto(sinänsä se ei mene liian kovaa, mutta sen pitäisi mennä paremmin seinän ja lampaan väliin) ja lampaiden haku kaukaa kunnon kaarella.

Maartenin klinikka ja Hagabergin ekat asca-kisat

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli tosi opettavainen. Lauantaina oli klinikka, jossa pääpaino oli trial-radassa. Me mentiin se 2 kertaa läpi. Lampaat olivat haastavia, koira joutui todella tehdä töitä pitääkseen ne kasassa. Ja taas muistui mieleen, ettei sitä hidastusta olla opeteltu... Lampaat eivät kunnolla asettuneet, joten koira joutui lähes koko ajan tehdä sivussa töitä, etteivät koirat päässyt karkaamaan eteen ja sen jälkeen taas kääntämään ne takaisin menosuuntaan. Spessu piti ne aika hyvin kasassa myös häkkejä kohti mennessä. :) Häkistäottoa pitää harjoitella, se näykkäisee viimeistä hituria. :/

Spessu oli aika paljon auttamassa lampaiden siirroissa, lajitteluissa yms. Tekee sille hyvää työskennellä myös muualla. Kerran se oli Maartenin kanssa käsittelemässä yhtä ryhmää aloitteleville sopiviksi. Huomasin hetken päästä, että kehän sisällä oli toinen nuori uros odottamassa vuoroaan. Pieni säikähdys tuli, kun ei noista uroksista aina tiedä, mutta lähimmillään Spessu teki kaaria ehkä 20 sentin päästä toisesta koirasta, eikä välittänyt ollenkaan.

Suuri anti oli Maartenin mukana tulleella Patilla, joka selitti mulle asioita paimennuksesta, ohjaajan sijoittumisesta ja mitä kaikkea kisassa saa ja voi tehdä koiraa auttaakseen. Sillä on Spessun sukulainen ja Spessu on kuulemma paljon samantyyppinen, vahva koira. Yllättäen se kovin tykkäsi Spessusta. :D

Sunnuntaina oli Asca-kisat ja mä olin töissä eläinten siirtäjänä. Kiva oli seurata jännittämättä muiden suorituksia siinä eläinryhmien siirtelyn ohessa. Ankkoja oli vielä helppo käsitellä, mutta lampaat oli tosi hankalat. Ne hyppi korkeiden aitojen yli ja meinasi rynniä aitojen läpi, vaikka koira olikin kauempana. Toki oli useat koirat aika lähellä tai mikä pahempaa, oli vauhti aika hurja, mutta jotenkin poikkeavan sätkyjä olivat. Jos koira piti lauman kasassa, ei niillä ollut mahdollista rynniä, mut jos lampaat pääsi karkuun, saattoi koira olla 30 metrin päässä ja lampaat hyppivät aitoja päin. Joten välillä oli täysi työ siirrellä lampaita ja poimia niitä loikanneita lampaita omiin ryhmiin. Lopulta lampaat sätkyivät niin, että piti hakea Spessu aitauksen viereen ja jos lampaat olivat rynnimässä kohti, kutsuin sen nurkan takaa näkyville. Kummasti lampaat siihen reagoivat, eivätkä enää loikanneet siitä. Jännä oli kerran huomata, kun Spessu makasi paikallaan ja lampaat tuli sivuun reilun 10 metrin päähän ja niiden keskittyminen oli paimentavaan koiraan ja tosi pian johtouuhi käänsi päänsä Spessua kohti, jotenkin aisti sen. Pat sanoi, että jonkun mukaan eläimet havaitsevat energiansa kohdatessa toisensa. Spessun energia ulottuu melko kauas. Vaikka se joskus olisikin epävarma, huokuu siitä lampailla vahvuutta. Kisojen loppuessa käytiin viemässä areenalle jääneet lampaat häkkiin. Patin pyynnöstä otettiin pieni treeni. Häkistä otossa se taas näykkäisi. :( Lampaat pääsivät kauemmas, kun käskin Spessun maahan. Yleensähän se käy hakemassa lampaat ilman eri käskyä. Oltiin juuri kuljettamassa lampaita, kun areenan vierestä päästettiin kaikki muut lampaat juoksemaan laitumelle. Pysäytin Spessun ja odotin, että lampaat pysähtyvät. Sieltä kuljetettiin ne häkkiin.

Kokeiltiin vielä lopussa ankkoja. Spessuhan ei tykkää ankoista. Yllättävän hyvin se meni kisaradan 10 ankalla. Toisella kierroksella koitettiin kehä toisinpäin, eikä se sujunut ollenkaan. Ankat oli päivän kulkenut toiseen suuntaan ja olivat aika kuumissaankin, niin meni tosi vaikeaksi. Eikä se lähtenyt edes Maartenin kanssa ollenkaan ankoille, vaikka lampailla se ei edes näe mua, jos se on hommissa jonkun toisen kanssa. Ehkä pitäisi nuo ankatkin sille opettaa ja pysyä itsekin rauhallisena, vaikka ei toimisi ollenkaan...

Kotona oli pakko vähän treenata myöhään illalla. Nyt Iida-kuttukin uskaltaa tulla kaurakipolle, vaikka Spessu makaa suht lähellä. Muutaman kerran se ei suostunut ja oli lähdössä karkuun, niin haettiin se sitten Spessun kanssa. Iida kulkee parhaiten peruskuljetuksella ja koira ei saa laittaa "ollenkaan" painetta siihen. Spessu nousi makuulta ja otti ehkä askeleen, niin Iida kääntyi heti katsomaan, tuliko liian lähelle. Laitoin Iidan sivuun ja otin 7 uuhella kaaria ja peruskuljetusta. Alussa Spessu sai TAAS tehdä töitä, jotta lauma pysyisi kasassa. Milloinkohan saisi alkaa hommiin rauhassa? Spessu teki ihan avoimet flänkit, mutta silti lampaat oli säntäämässä karkuun. Joskus Spessun on vaikea hakea aidan reunaan kauas menneet, kun osa lampaista on lähempänä. Pitää enemmän harjoitella noita pidemmän matkan hakuja, josko siitäkin tulisi tutumpaa. Tänään otin pidempiä pätkiä kuljetusta. Alussa se oli vähän aaltoilevaa liikettä, mutta jo pidempiä pätkiä oli rauhallsita liikettä. Spessu jäi välillä pidemmälle makaamaan ja kun lampaat alkoivat hidastaa, nousi se taas kävelemään. Välillä se sai ilman joukkopakoa olla lähempänäkin. Välillä lampaat koittivat karata, mutta kun niitä oli alussa pyöritelty, luovuttaa ne nopeammin ja palaavat mun luokse. Tosi kiva treeni!

Hieman jatkoa tähän, tai siis pohdintaa. Tajusin, että Spessu voi pysyä etäällä ja rauhassa luontaisesti, jos lauma on tasapainossa. Laitumen takalaidalla tuli tuota rauhallista ja etäällä tapahtuvaa paimennusta, mutta kun kuljettiin poikittain laitumen ovea kohti, alkoi lammaslauma liikkua levottomammin ja koittivat mennä kovempaa. Tällöin myös Spessun piti olla skarpimpi, se joutui pitää lampaita kasassa menemällä sivussa kaarta, jolla se esti lampaiden karkaamisen.

Säntäilyä ja peruskuljetusta

Nyt on ollut vaihteeksi vähän sellaista ihan hukassa-fiilistä. Ajoa ollaan otettu enemmän ja sillä aikaa ja sen jälkeen on flänkit ja peruskuljetus ollut ihan surkeata. :(  Edellisessä treenissä kesti tosi kauan, ennenkuin lampaat kasaantuivat keskelle. Ne lähtevät helposti juoksemaan ihan täysiä karkuun, vaikka koira on kymmenien metrien päässä. Silloin tulee koiralle kiire kaartaa sivusta niiden eteen... Lopulta saatiin pieni hetki onnistunutta kuljetusta, joten aika pian sit lopetettiin. Spessu oli aivan puhki ja mä myös.

Tänään otettiin vähän ex tempore-treeni. Alussa taas lampaat koittivat, pääsevätkö karkaamaan. Spessu teki mokan, kun jätti osan laumasta aidan viereen, yleensä kyllä kiertää riittävän kaukaa ne kaikki mukaan. No, siitä homma jatkui, kunnes saatiin ne keskelle mun luo. Helposti nuo lampaat tuossa tilanteessa väistää muakin, mutta kun Spessu on ne kasannut ja pitää ne paikallaan, pääsen mäkin lampaiden eteen, jotta voidaan kuljetusta koittaa. Tarkoituksella en katsonut alussa ollenkaan, mitä Spessu tekee, seurasin vaan lampaiden liikettä ja kääntyilin itse. Lampaat menivät rauhassa ja kun käännyin, oli Spessu makaamassa. Jatkoin kulkua lampaiden kanssa, epäilin vähän, et onko koira jotenkin paiseessa, kun maahan meni, mutta kun päästiin vähän eteenpäin, jatkoi se kulkua perässä. Lampaat hieman kiristivät askelta ja kun rauhoittuvat, oli Spessu mennyt taas makaamaan. Eli se teki tuon ihan tarkoituksella, kun huomasi, että laumalle tulee kiire.

Voima eläinten mukaan...

Mulla on nyt pässikaritsat sisällä, kunnes saan sähköpaimenen kuntoon. Tarvitsen joka ruokinnalla Spessun apua, kun muuten ne syösyisivät ulos... Spessu on karitsoiden kanssa hellä. Välillä joku karitsoista yrittää tulla nuuhkaisemaan makaavaa koiraa, niin Spessu kevyesti näpsää ilmaa karitsan nokan edessä, jolloin karitsat menevät kauemmas. Se näyttää välillä siltä, ettei se haluaisi komentaa niitä ja kun sanon sille "sano vaan", niin se saattaa kans näpsäyttää ilmaa nenän edessä. Aikuinen eläin saisi näpäytyksen turpaan tuossa tilanteessa. :)

Hiljaiseloa, taas

Paimennustreenit on ollut vähissä. Lauma on pienentynyt aika paljon, joten se käyttäytyy taas eri tavalla. Uuhia olen saanut myytyä ja Spessu on näissä lajitteluissa ollut suureksi avuksi. Isommassa tilassa lampaat taas säntäili aluksi jokainen eri suuntaan, kun treenejä aloittelin. Spessu joutui siis juosta ihan huolella, että sai niitä kasattua. Jonkinlaiseen onnistumiseen silloin päätettiin treeni. Koira oli puhki ja lampaat myös. Iida-kutun olen ottanut erikseen, kun sillä on utareissa aina maitoa, niin se on vähän kömpelö ja kun se menee hitaammin, niin lampaat ehtivät karkuun. Helposti Iida myös kääntyy uhmaamaan, jos Spessu on liian lähellä. Kaaret on ollut tosi huonoja nyt, johtuu kai ajamisen harjoittelusta.

Tänään taas pieni treeni ihan jo sen vuoksi, että saan tuon lammaslauman tasapainoon koiran kanssa. Flänkit oli huomattavasti paremmat. Otettiin vähän ajoa ja jonkinverran kaaria keskittyen suurempaan etäisyyteen. Treeni lopetettiin, kun Spessu sai kauniisti ja etäällä kasattua lauman mun luokse. Aika paljon tuossa tarvitaan myös mun eläinsilmää, jotta saa homman hyvin toimimaan. Selvästi treeniä tarvitaan kaikki, minä, koira ja lampaat.

Koiraamista

Pistin uuden siitospässikaritsan ja helmikuun vahinkopässikaritsan alatarhaan ja Spessun kanssa niitä vähän pyöriteltiin. Siitospässiä ei oltu paimennettu kertaakaan ja meno oli sen mukaista. Alussa vaan pyörittiin kaukana niitä ympäri, jotta vähän tottuisivat koiraan. Väistivät aika voimakkaasti. Käskytin Spessua aika paljon maahan ajopätkissä, ettei vaan mennyt liian lähelle, ts. 10 metriä lähemmäs. Joitakin flänkkejä tehtiin, mutta vaikka Spessu meni aika kaukana, säntäsi uusi pässi aina johonkin suuntaan ihan vauhkona. :(  Alue oli sen verran pieni, ettei Spessu meinannut ehtiä stoppaamaan siitä kuin vasta aidalta. Pari kertaa tuo pässi myös jumittui nurkkaan. Toinen pässi meni sentäs suht järkevästi, vaikka sekin säikkyi. Treeni oli aika pitkä, kun ei saatu kunnon tasapainoista suoritusta. Lopulta saatiin ajolla lampaita rauhassa eteenpäin ja kun olivat lähdössä raville, laitoin Spessun flänkille estämään karkaaminen. Siitä vielä vähän ajoa ja loppu oli hyvä.

Hyvää treenissä oli se, et uskalsin kokeilla sisäflänkkejä. :D Ensin makaamisen kanssa ja lopulta "vasta (myötä)-siitä"-käskyllä. hienoa! Nyt pitäisi vaan ahkerasti noita paimentaa, jotta tottuisivat koiraan.

Ajoharjoittelua laitumella

Kokeilinpa tuossa ajoa isolla laitumella ja koko laumalla (8 uuhta ja 15 karitsaa). Olosuhteiden pakosta otettiin samassa treenissä myös kaaria, koska lampaat kokeilivat pääsisikö karkuun... En halua sille fiilistä, että ajossa elukat karkaa. En tiedä, miten kuuluisi asia hoitaa, mutta tein, minkä koin hyväksi. :D Kommentoida saa, ja selittää miksi ei näin kannattaisi tehdä. :D

Aloitettiin lampaiden kokoamisella keskelle. Jos olisin lähtenyt reunoja pitkin kokeilemaan, olisi voinut olla vaarana parin sätkyn lankojen läpi meno. Kaaret oli aika hyviä, vähän koitin sitä työntää kauemmas, koska lampaat reagoi melko vahvasti ja kun se menee kaaret aina kovaa. Eipä sitä hirmu isoja ja laajoja kaaria tuolla puolen hehtaarin laitumella tehdäkään. Keskeltä aloitettiin ajo, suoraan Spessu eteni ja kun lampaat alkoivat kääntyä aidan mukaisesti, kääntyi Spessukin perässä. Välillä alkoi mennä raville, joten maihin ja uusi aloitus. Kun lampaat yrittivät karata portille, laitoin Spessun kaarelle estämään se. Ja taas ajoa sitten toiseen suuntaan. Hyvin onnistui suunnat, vaikkei ollut keppiä mukana ja hyvin se on kuulolla myös kaarella, joten sen saa nopeasti maihin. Vähän siitä näkyi, että tilanne oli eri, mitä ollaan ennen otettu, mutta hienosti se asian selvitti. Ajopätkät oli mun mielestä hyviä, sille on ihan sama kummalla puolella mä olen, eikä ole väliä, vaikka olen kauempana takana. Jos mä olen ajon aloituksessa liian lähellä, yrittää se sivulletulon puolelle eli vasemmalle. Ajosta kaarelle lähtiessä se teki hyvä pulleat kaaret ja sai lampaat hanskaan aika lyhyelläkin etenemällä, ei siis tarvinnut mennä pysäyttämään niitä edestäpäin, riitti, että se pääsi sivuun ja lampaat sen sivusilmällä näki. Portilla ollessaan lampaat ensin katsoivat, siirtyäkkö, mutta kun Spessu eteni rauhassa, askel kerrallaan kohti, väistyivät lampaatkin rauhassa.

Treenistä jäi hyvä fiilis, vaikka vähän väsyneenä lähdin ja pohdin, että kannattaako edes koittaa, jos itse on väsynyt. Mutta tällä kertaa kannatti. :)

Leireilyä ja farmielämää

Käytiin Spessun kanssa Sandra Zilchin ( http://www.lz-westerntraining.de/english_frame.htm ) paimennusklinikalla. Kuulin siinä heti alussa, että liinassa täytyy mennä, ou-nou. Spessu on tosi huono liinassa. No, mentiin pieneen pyöröön sen kanssa. Sillä oli ihan liikaa vauhtia, ei toiminut niinkuin yleensä, käytti hampaita ja loppuhuipennuksena mä en tiennyt yhtään, mitä mun olisi pitänyt tehdä tai miten ja miksi... Paska aloitus siis. :D Tosi vahvasti piti painostaa kepillä, vaikka Spessu ottaa kepin paineen helposti. Flänkille piti saada lähtemään ensin taakse ja vasta sitten sivulle, normaali 90 astetta ei siis riittänyt. Lopulta Spessu oli kepillä törkkimisestä sitä mieltä, et mä vähintään hakkaan sen sillä kepillä. Siinä vaiheessa mä olin kans ihan sekaisin, kun ensin piti tehdä jotain ja sitten pitikin tehdä muuta. Sit seisoinkin keskellä kehää, et MITÄ mun pitää tehdä. Myöhemmin illalla kuulin, että ed. porukalle oli selitetty paremmin, mikä oli homman juju... No, mitään vahinkoa ei tapahtunut, kökkö fiilis vaan. ;)

Seuraavana päivänä oli vielä 2 settiä. Kauhulla vähän odotin, passitetaanko meidät taas pieneen pyöröön liinan kanssa. Ei onneksi, toivoinkin kyllä, että päästäisiin isommalle kentälle ja ajo-opetukseen. Turhaa sitä olisi kiihdyttää pienessä pyörössä, kun tiedän, että isommalla alueella se tekee suht hyvät flänkit, eikä käytä hampaita. Karsinaan mennessähän se menee rauhallisemmin, joten en ota paineita nyt tuosta pienessä pyörössä kiihtymisestä. :) Mutta siihen ajoon. Liinassa mentiin, pari kertaa se takertui vähän Spessuun ja se kiljui... Herkkis. Voisikohan vaikuttaa se, kun se pentuna takertui mahastaan sähkölankaan. Silloin se huusi, kiljui ja puri muakin käteen siinä hötäkässä, kun yritin sitä irrottaa. Olin ihan varma, että se saa sydärin. :(

Ajo on sillä mennyt huomattavasti eteenpäin talven aikana. Ekalla kerralla oli "paremmat" lampaat, jotka ei yrittänyt koko ajan kaartaa aloitusnurkkaan. Sandra näytti, miten liinaa voi käyttää apuna. Välillä huomasi, kuinka liina häiritsi, mutta aika hyvin se silti meni. Toisella kerralla oli vikkelät lampaat, jotka meinasivat kaartaa alkupisteeseen koko ajan ja silloin Spessu meinasi lähteä flänkille. Lopulta se osasi itse korjata sijaintiaan kulmassa, lampaat eivät päässeet karkuun, eikä Spessu yrittänyt tuoda niitä mulle. Ajoon sain apuja paljon, nyt vaan treenaillaan. :)

Kotona kokeilin isolla laitumella kunnon kaaria ja kyllähän ne sieltä tuli. :D Lampaat karkailivat laitumelle, joten jouduin monesti niitä sieltä Spessun kanssa hakea, etteivät syö itseään kuoliaaksi herkkuruohon äärellä. Tarhassa ollaan otettu pientä ajoa, vähän siirtämisiä ja kokeiltu vähän sisäflänkkejä. Sisäflänkit olen pysäyttänyt vielä maahanmenolla, kun "siitä"-käsky ei ole (kai) vielä vahva. Tänään olin 10 metrin päässä takana, Spessu ajoi lampaita hissuksiin eteenpäin, sanoin suuntakäskyn ja se teki hienon kaarenaloituksen, käänsi päätä taaksepäin ja lähti kaarelle. Kaksi metriä se siirtyi oikealle ja laitoin maihin. Valmiina se on aina etenemään, se tuijottaa lampaita valmiina menemään eteenpäin, joten ehkä se ajo-käskyllä menisikin suoraan lampaita kohti. :)

Kulkee kuin ajatus

Spessu nimittäin. :) Iltaruokaa viedessä, annoin sille luvan hypätä aitaukseen. Siitä se nätisti kevyellä ravilla vei lampaat toiseen päätyyn, jotta sain rauhassa kaataa kaurat kippoihin. Yhtäkään käskyä ei jaettu, koska tuo on sellainen perushomma, jota tehdään joka päivä ja koira tietää homman nimen. Jatkettiin pienellä setillä, lauman taakse ja kuljetusta toiseen päähän. Lampaat meinasivat mennä mun ohi, niin Spessu kävi palauttamassa ne takaisin mun toiselle puolelle. Sitten pieni paikallapito ja sen jälkeen ajo toiseen päätyyn. Tosi hienosti se etenee rauhassa eläimiä kohti matalana, antaa tilaa uuhille kääntyä ja väistää. Turhaan se ei painosta, ellei kukaan hangoittele vastaan. Eikä se enää koko ajan yritä tuoda niitä mulle. JEE!

Viimeiset kerimiset

Vaikeimmat jää aina viimeiseksi. Yksi on tosi arka, eikä välitä silittämisestä yms. ollenkaan. Ei olisi ollut toivoakaan saada sitä kiinni ilman Spessua. Tämä kyllä tönötti paikallaan koko kerimisen ajan. Kaksi muuta on tosi kesyjä, mutta sätkysivät kerintää ihan tosissaan. Koira vieressä makaamassa auttoi. Yhtä kiinniotettaessa näkyi selkeästi koiran oma pääkopan käyttö. Ajettiin lampaat kasaan aitaa vasten ja laitoin Spessun makaamaan. Menin lampaiden sekaan valitsemaan oikeaa lammasta ja samalla lauma levisi vähän toiseen suuntaan. Ennenkuin huomasinkaan, oli Spessu siirtynyt 1,5 metriä, oikeaan kohtaa pitämään vähän siirtyneen lauman paikallaan. :) Samoin huomasin, kun käveltiin lampaita kohti, ei siis yritetty ajoa, niin kun lauma oli liikahtamassa meidän liikettä karkuun, pysähtyi Spessu makaamaan ja laumakin pysähtyi. Oiskohan Spessu tajunnut "pakorajan"?

Yksi lammas yritti eilen tosissaan mennä Spessun päälle, syöksyi oikein kohti, vaikka Spessu ihan rauhassa kulki niiden perässä. Spessu väisti ensin hyökkäyksen ja sen jälkeen teki oman "hyökkäyksen", räpsäytti uuhta otsikkoon. Inhottaa tuollaiset, mulla on 3 uuhta, jotka uhoaa aina välillä koiralle. Kun ne on palautettu maan pinnalle, hetken ne varoo hysteerisesti koiraa, kunnes taas yrittävät puskea. Aika äkkiä meiltä joutavat pataan tuollaiset. Ymmärrän, jos karitsoitaan suojelevat, mutta syy puskemisiin ei ole edes se. Ei tee hyvää nuorelle koiralle olla koko ajan puremassa. :/

Missy-phalene on tärpillään juoksussa nyt ja Spessu on hieman levoton, mutta eipä sitä oikeissa töissä huomaa. Ei se silmää kääntänyt, eikä piipannut, kun lampaita kerin, vaan makasi rauhassa paikallaan. :)

Ankoilla pienessä pyörössä

Ankat karkasivat, joten otin niitä pieneen pyöröön Spessun paimennettaviksi. Spessu ei viimeksi oikein ymmärtänyt, mitä sen piti tehdä, mutta nyt meni jo paremmin. Viimeksi meni pieleen jo alussa, kun Spessu oli epätietoinen, mitä siltä pyydän ja se teki, kuten luonto sille vahvasti kertoo, eli painoi ankat takaisin sisään (mulle), jolloin minä vähän ärähdin. ;)

Mutta tänään siis meni jo paremmin, nätisti se käveli/ ravasi ankkojen perässä ja kuunteli suunnanvaihdot. Suunnanvaihdoissa sillä tuli vauhtia hieman liikaa, mutta ankkojen perässä se aina hiljensi. Yksi ankka oli vähän hitaampi välillä,  hienosti Spessu odotti, että se pääsi lauman mukaan. Lopussa vielä vietiin ankat sisälle. Harmi, kun ei ole isompaa pyöröä, tuokin sellainen rullasta pyöröksi vedettävä verkko. Pihassa on niin paljon rojua ja portteja eli vapaana siitä ei tule mitään, kun aina ankat on jossain kärryn alla, puuvajassa tai lautakasan takana. Kokeiltu on, silloin kun meni hermo. :P

Taitava Spessu

Tässä parina päivänä olen ruokkinut lampaita vain Spessun kanssa. Nyt se on selkeästi hiffannut, mikä on sen homma. :) Tänäänkin se meni luvalla aitaukseen ja ajoi lampaat kasaan ja sivuun ja piti siellä. Selkeästi katsoi oman sijaintinsakin oikein, mä en käskyttänyt ollenkaan. Hienoa! Jouduin pari kertaa sen kutsua pois lampailta, meinasi tulla eka käskyllä, mut sit yksi lammas liikkui, niin Spessu pysähtyi heti tuijottamaan sen paikoilleen. :D

2 paimenta

Yleensä käytän vain Spessua nykyään paimennushommissa. Maddea voi käyttää tilanteissa, joissa haukkumisesta on apua. Se kun osaa tehdä sen käskystä, mutta myös ilman käskyä. ;) Madde on parhain juurikin oven stoppina. Nyt en ole muutamana kertana jaksanut laittaa Maddea pois, joten sekin on tullut "avuksi" ruokinnassa, ihan omasta tahdostaan. ;) Lampaat on edelleenkin TOSI nahkeita liikkumaan, kun kauran ja herneen haju tulvii sieraimiin. Karitsoiden vuoksi en voi nyt ottaa vauhtia avuksi. Saisin lampaat kyllä liikkeelle, jos laittaisin Spessun kaarelle, mutta kun en halua tuossa tilanteessa lampaita juoksuttaa. Kaarellahan Spessu painelisi laukalla aidan ja lampaiden välistä, jolloin karitsat jäisivät jalkoihin.

Tänään aloitettiin lampaiden ajo taas rauhassa kävelemällä niitä kohti. Spessu hiipi nätisti niitä kohti, kunnes yksi päätti koittaa onneaan ja hyökkäsi koiraa kohti. Spessulta hieno kurin palautus, haukahdus ja näykkäisy, ja uuhi palasi laumaan. Spessu osaa mun mielestä mitoittaa keinot oikein. Tuokin oli tosi nopea ja loppui heti, kun lammas lähti. Tässä vaiheessa Madde hyppäsi aitaukseen... Ajettiin hiljaksiin uuhia toiseen päähän, Spessu aidan puolella ja Madde mun vieressä. Toinen uuhi yritti myös puskea, mutta Spessu näpäytti senkin takaisin laumaan. Kun saatiin lampaita ajettua kauemmaksi, laitoin koirat eri puolille makaamaan ja pitämään lampaat paikoillaan. Tässä välissä laitoin ruokakipot maahan, odotin hetken ja kutsuin koirat pois.

Tuossa lampaiden paikallaanpidossa Maddestakin oli oikeasti hyötyä, kun Spessu ei vielä ihan ymmärrä tuota makaamisen tarkoitusta. Se ei välttämättä lähde palauttamaan kauempaa sivusta kiertämään lähtenyttä lammasta paikoilleen. Nyt kun koirilla oli molemmilla oma puoli, ei lampaatkaan edes miettineet lähtöä ruokakippojen luo. :)

Ajoa?

Hassua, miten joskus asiat menevät eteenpäin ihan huomaamatta. Käytän Spessua lampaiden väkirehujen jaon aikaan pitämässä niitä pois mun jaloista. Lampailla on siis SUURI veto ruokaan. Ilman koiraa mä en meinaa pysyä tolpillani... Lisäksi ne meinaavat puolustaa herkästi karitsoitaan. Ollaan nyt tehty niin, että rauhassa, askel kerrallaan työnnetään lampaita kauemmaksi. Mä olen sivummassa ja Spessu työntää lampaita eteenpäin. Monikin uuhi kääntyy ja polkee jalkaa, mutta Spessu seisoo ja tuijottaa, välillä ottaa rauhallisia askeleita eteenpäin ja näin työntää niitä rauhassa ja hallitusti eteenpäin. Ihan mahtavaa työskentelyä. Yksi lammas koitti tulla koiran päälle, mutta sille näytettiin napakasti kaapin paikka. Muuten ei paimenneta, kun on karitsat alla, mutta meille juuri tuollainen treeni tekee hyvää. Niitä ajon alkeita ja rauhallista, painostavaa työskentelyä. Kun lumi sulaa, voi jo ottaa laitumella kunnon flänkkejä, peruskuljetusta yms. Suuntakäskyjä pitää taas muistetutella ja moni muukin asia on jäänyt unholaan...

Poikimisia ja pieniä paimenteluita

Paimennustreenit jäivät helmikuussa, kun yllärikaritsa syntyi. Niiden piti syntyä vasta myöhemmin... Talvi on ollut aika hiljaiseloa paimennusrintamalla. Lähinnä homma on ollut lampaiden työntämistä pois ruokintapaikalta tms. Ihan hiljaksiin ollaan nyt aloiteltu, kun karitsat ovat vähän isompia. Yksi vaativimmista hommista koiralle on sika-ahneiden lampaiden ajo pois ruokakipoilta, kun olen lisäämässä kauraa. Vaikka nuo muuten väistää vahvastikin koiraa, niin ruoan edessä ne yrittää, josko pääsisi syömään. Vähän olen siinä Spessua auttanut, ettei tulisi turhaa epävarmuutta. Tarkoitus olisi myös "opettaa" Spessulle, että se saa vähän kovempaakin komentaa, jos joku yrittää koittaa onneaan.  Karitsoiden kanssa uuhet helpommin ottavat koiran uhkana, siksi ollaan nyt panostettu oikeastaan vaan pieneen liikkeeseen ja silmällä painostamiseen/ lampaan kääntämiseen. Spessu ei onneksi turhaa provosoidu, vaikka uuhi polkee jalkaa edessä, jatkaa vaan tuijottelua ja sitä myöten myös rauhoittaa tilanteen.

Kohtapuoliin aloitetaan myös ankkojen paimennus. Osa ankoista on juoksuankkoja ja osa tavallisia. Lähinnä ne on hommattu tuleviin paimennuskisoihin, joihin me ei kyllä osallistuta, kun on jo Maartenilta 1 legi alokkaassa. Meille olisi tarkoitus jäädä max. 5 juoksuankkaa talveksi treenieläimiksi. Josko nuo lumet sulaisivat, niin pääsisi isommalle alueelle paimentamaan. :)

SUPER!

Tää meidän treenaaminen on ihan vuoristorataa. Eilen oli epätoivoa ja tänään tosi hienoa! :D

Otin 2 lammasta pihaan, toinen oli arempi ja sätkympi. Se paineli aluksi pihalla olevien pyöröpaalien taakse. Vähän vaikea paikka, kun ei ollut tilaa ympärillä juurikaan. Onneksi tuolla koiralla on kaarissa ilmaa, lähetin sen flänkille niin, että se kiersi autotallin ja kanalan. Se uuhi oli vähän turhan sätky, eikä laumautunut toisen kanssa, joten sai mennä takaisin muiden joukkoon. Vaikka yhden paimentaminen on vaikeata, päätin ottaa pienen kuljetustreenin pihatiellä, ennenkuin laitoin sen takaisin.

Tuo on se jota on tosi vaikea kuljettaa ajamalla, joten en alkanut kaivaa verta nenästä... Peruskuljetuksella siis, pari kertaa edestakas. Tää uuhi on tosi tarkka etäisyydestä, kääntyy heti, jos koira tulee liian lähelle. Aika hyvä etäisyyden harjoitteluun tuollainen, kunhan koira ei ahdistu lampaan aiheuttamasta paineesta. Sinänsä jännä oli huomata Spessussa tuo etäisyyden vaistoaminen. Sen oli aika vaikea ahtaassa paikassa (pihatien molemmin puolin aita) lähteä flänkille, koska vaistosi, että se menee liian lähelle uuhta. Mutta kun lähdin liikkeelle itse, se puikahti nopeasti tasapainoon. Normaalistihan se pihatiellä kiertää metsän kautta. Jotenkin tuo kuljetus on niin ihanan helppoa, ainakin tuon lampaan kanssa. Koiraa huolehtii perästä ja jos lammas painaa mun jalalle, se kuuntelee out-käskyn. Käännöksessä lampolan ovelle, se kaartaa tosi hyvällä etäisyydellä (vaikkakin lammas tuossa kääntyisi itsekin) kääntääkseen lampaan. Siitä-käskyllä se ajaa lampaan sisälle. Tuonkin lammas tekisi itse, koska sisällehän se haluaa, mutta haluan samalla opettaa koiraa tuohon.

Otin vielä pätkän tarhassa melkein koko laumalla. Alussa lampaat oli toisessa päässä, sinne käveltiin rauhaksiin Spessun kanssa, Spessu vähän edellä. En laittanut sitä flänkille varsinaisesti, vaan se sai hölkötellä paalien takaa ajamaan lampaat sieltä pois. Nyt lampaat ei enää syöksy tuossakaan toiseen päähän, kun ne tietää, että Spessu ehtii ne kääntää, joten ne rauhoittuvat nopeasti keskelle. Pienillä flänkeillä ohjasin lampaat oikeaan kohtaan, jotta voitiin kokeilla ajoa. Ensin taas niin, että olin vieressä ja näytin eteenpäin. Tosi varoen lähti, mutta kehuin heti, kun oli vähän mua edempänä ja oli katse lampaissa. Mutta ihan liikaa se kysyy multa, et mitämitä pitäisi tehdä. Toisella kerralla menin itse reilusti Spessusta sivuun ja JEE, reippaalla siitä-käskyllä se lähti epäröimättä eteenpäin. Viiden metrin jälkeen jo laitoin maahan ja lopetettiin siihen. Kun olen ihan vieressä, kääntyy se maatessa mua katsomaan, mutta kun sai olla omassa rauhassa (enkä häirinnyt sitä ;)), se pysähtyi katse tiukasti lampaissa. Tosi hienoa!

Epätoivo ja ahdistus

Joskus tuntuu epätoivoiselta tuon ajon suhteen. Nyt on sellainen megaepätoivo. ;) Kokeilin ekan kerran liinassa, kun sitä on monestikin ehdotettu. No joo, lähti se eteenpäin, mutta jotenkin alistuneena kohtaloonsa olla hihnassa... Lampaina oli tuohon ajoon ehkä väärät lampaat, kun ne on ne rohkeimmat, jotka helpoiten saa laumasta erilleen. Siirsin lampaat joen puolelle aitaukseen, kun siellä on vähän enemmän tilaa. Lunta siellä ei ollut paljon, mut just inhottavasti yön pakkasilla jäätynyt pieni kuori päälle. Ja upottavaahan se toki oli myös. Koira sai flänkillä tarpoa ihan kunnolla.

Mutta siihen muka-ajoon. ;) Koira lähti eteenpäin, vähän mua edellä, lampaat eivät tokikaan lähteneet suoraan eteenpäin, vaan eri suuntiin. Olisihan se muuten ollut aivan liian helppoa. No okei, koira hihnassa ja tilanne, jossa sen pitää kasata lauma. Liinassa oli onneksi mittaa, mutta tuolla puiden keskellä ei ihan niin kätevää. Ja kun lampaat pyrähtivät jokusenkin kerran kaikki eri suuntiin, yrittivät ne sen jälkeen tulla mulle, joten taas oltiin peruskuljetuksessa. Ei siinä mitään, hyvä sitäkin on ottaa, se aika pitkälti meidän tilalla on se Spessun homma. Kuljetukseen ollaan saatu rauhaa, Spessu pysyy aika hyvällä etäisyydellä, välillä joudun muistuttaa out-käskyllä, joka on maahan-käskyä toimivampi. Mutta kun haluaisi nyt jonkun onnistumisen ja eteenpäin menon siinä ajossakin. Pointsit kyllä Spessulle, kun kesti mun paineen ja lampaiden paineen, kun hihnassa yritin sitä suoraan ajoa ottaa, kääntyi yksi lammas aina uhmaamaan. Onneksi sillä on eväitä myös siihen. Yleensä se homma toimii niin, et se tekee pienen syöksyn, joskus lisäksi haukahtaa. Tänään se haukahti myös, taisi myös johtua treenin paineisesta fiiliksestä. Mun vikahan tuo kaikki on, kun mulla ei hermo kestä, joten itseään tästä kaikesta saa syyttää, koira kyllä yrittää kaikkensa ja ylikin. Herkkä koirahan tuo on, onneksi paimenessa ei niin herkkä kuin muuten. Normaalissa elämässähän tuo on mun helpoin koira, koko mun koirahistorian ajalta. Mikä ei kyllä ole pitkä, 5 koiraa. Lopussa otettiin pieni harjoitus "siitä"-käskyyn. Spessu ei vielä oikein käsitä käskyä, että pitäisi kääntyä lampaita kohti silloin. Nyt autoin sitä olemalla lampaiden luona ja pistin Spessua flänkille ja siitä.käskyllä lampaita kohti. Vähän autoin välillä omalla liikkeellä, kun sen vaisto kertoi sen olevan ihan väärässä paikassa. Tasapainoonhan se aina yrittää. Muutama tosi hieno käännös oli lampaita kohti. Jos tuon saisi hyväksi, se varmasti auttaisi sitä ajoakin. Ja tuo on sopivan letkeää treeniä, kaikilla on hyvä mieli. :D

Hetki käytiin välissä huilaamassa ja minä koitin tyhjentää pääni. :D Siirrettiin lampaat takaisin pihattoon, parilla rauhallisella lampaalla otettiin vielä pieni kuljetustreeni tiellä. Tätä ei olla ennen uskallettu yrittää, kun alkuvaiheessa lampaat koittivat aina karata ja tiellä koiran on vähän vaikeampi saada niitä kiinni. Nyt lampaat hieman väistivät eteenpäin ja voitiin ihan pieni pätkä ottaa ajoa. Siitä peruskuljetusta pihatie ja naapurin suuntaan. Kuljetus oli rauhallista, lampaat ei tullut jaloille ja Spessu oli nätisti kauempana. Käännöksessä tosin lampaat lähti juoksemaan kotia kohti. En päästänyt Spessua niitä hakemaan, kun en viitsinyt lampaita kovin juoksuttaa. Spessu meni kuitenkin rauhaksiin edellä ja toi lampaat mulle. Tiellä laitoin sen flänkille, niin hienosti Spessu kiersi metsän kautta lampaiden taakse. Siitä toinen pätkä portille, siinä korostui jotenkin Spessun paine lampaisiin, heti kun se oli vähän lähempänä, ehkä vajaan 5 metrin päässä, seilasi lampaatkin enemmän. Eli kun Spessu työnsi liikaa lampaita tekemällä vähän aaltoliikettä takana, pitääkseen lampaat yhdessä, ne kääntyi vähän aaltoliikkeen mukana, mä jouduin vaihtaa vähän suuntaa lampaita väistääkseni. Ja mutkatie oli valmis. Kauempana ollessa lampaat ei reagoinut noin. Videolta katsoessa olen huomannut, et jos Spessu makuulta korjaa etupäätänsä lampaita katsoessaan, muuttaa lampaat jo siitä pienestä liikkeestä omaa sijaintiaan. Ja kyseessä on ehkä 20cm paikan siirto, niin että takapuoli pysyy lähes paikallaan. Herkkää touhua tämä kyllä on ja paljon on itsellä opeteltavaa.

Viimeinen pätkä kotia kohti oli rauhallinen, lampaat kulki vähän musta sivussa edellä ja Spessu käveli perässä. Lopulta koiralle pienelle flänkille lampaita kääntämään, maahan ja lampaat sisälle.

Pimeä

... oli ilta ja vähän alkutreenikin. Ei mennyt ihan ajot putkeen, eikä ehkä munkaan mielentila ollut kaikista parhain. ;) Pieni suunnitelmamuutos ja alkoihan sujua, enkä ajoa enää yrittänytkään. :) Otettiin sellainen rento pätkä ihan peruskuljetusta. Ensin Spessu joutui tehdä vähän töitä, että sai pidettyä lampaat kasassa. Peruuttelin lampaiden kanssa ja välillä huusin outtia ja sehän auttoi. :D Välillä lähetin Spessun flänkille ja kyllä oli kaari parantunut. Ei tarvinnut edes huomauttaa, niin se meni reilusti lampaiden taakse. Alussa, kun lampaat oli liikkuvaisia, meni se aaltoliikettä peruskuljetuksessa ja kun lampaat rauhoittuivat, rauhoittui myös koira. Välillä se meni kuljetuksissa itse maahan ja jatkoi, kun olin päässyt lampaiden kanssa vähän eteenpäin. Se oli siis tosi rauhallinen. Mutta flänkille lähti yhtä nopeasti kuin aina ennenkin. Lampaat tulevat kyllä mun jaloille ja välillä menen niiden välissä, mut siihen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin, että koira on aitauksessa... Välillä Spessu joutui itse kaartaa mun taakse, kun joku lammas alkoi lähteä liian kauas porukasta, mut sitten se palasi taas paikalleen. Alusta huolimatta ihan mukava treeni.