sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Maartenin klinikka ja Hagabergin ekat asca-kisat

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli tosi opettavainen. Lauantaina oli klinikka, jossa pääpaino oli trial-radassa. Me mentiin se 2 kertaa läpi. Lampaat olivat haastavia, koira joutui todella tehdä töitä pitääkseen ne kasassa. Ja taas muistui mieleen, ettei sitä hidastusta olla opeteltu... Lampaat eivät kunnolla asettuneet, joten koira joutui lähes koko ajan tehdä sivussa töitä, etteivät koirat päässyt karkaamaan eteen ja sen jälkeen taas kääntämään ne takaisin menosuuntaan. Spessu piti ne aika hyvin kasassa myös häkkejä kohti mennessä. :) Häkistäottoa pitää harjoitella, se näykkäisee viimeistä hituria. :/

Spessu oli aika paljon auttamassa lampaiden siirroissa, lajitteluissa yms. Tekee sille hyvää työskennellä myös muualla. Kerran se oli Maartenin kanssa käsittelemässä yhtä ryhmää aloitteleville sopiviksi. Huomasin hetken päästä, että kehän sisällä oli toinen nuori uros odottamassa vuoroaan. Pieni säikähdys tuli, kun ei noista uroksista aina tiedä, mutta lähimmillään Spessu teki kaaria ehkä 20 sentin päästä toisesta koirasta, eikä välittänyt ollenkaan.

Suuri anti oli Maartenin mukana tulleella Patilla, joka selitti mulle asioita paimennuksesta, ohjaajan sijoittumisesta ja mitä kaikkea kisassa saa ja voi tehdä koiraa auttaakseen. Sillä on Spessun sukulainen ja Spessu on kuulemma paljon samantyyppinen, vahva koira. Yllättäen se kovin tykkäsi Spessusta. :D

Sunnuntaina oli Asca-kisat ja mä olin töissä eläinten siirtäjänä. Kiva oli seurata jännittämättä muiden suorituksia siinä eläinryhmien siirtelyn ohessa. Ankkoja oli vielä helppo käsitellä, mutta lampaat oli tosi hankalat. Ne hyppi korkeiden aitojen yli ja meinasi rynniä aitojen läpi, vaikka koira olikin kauempana. Toki oli useat koirat aika lähellä tai mikä pahempaa, oli vauhti aika hurja, mutta jotenkin poikkeavan sätkyjä olivat. Jos koira piti lauman kasassa, ei niillä ollut mahdollista rynniä, mut jos lampaat pääsi karkuun, saattoi koira olla 30 metrin päässä ja lampaat hyppivät aitoja päin. Joten välillä oli täysi työ siirrellä lampaita ja poimia niitä loikanneita lampaita omiin ryhmiin. Lopulta lampaat sätkyivät niin, että piti hakea Spessu aitauksen viereen ja jos lampaat olivat rynnimässä kohti, kutsuin sen nurkan takaa näkyville. Kummasti lampaat siihen reagoivat, eivätkä enää loikanneet siitä. Jännä oli kerran huomata, kun Spessu makasi paikallaan ja lampaat tuli sivuun reilun 10 metrin päähän ja niiden keskittyminen oli paimentavaan koiraan ja tosi pian johtouuhi käänsi päänsä Spessua kohti, jotenkin aisti sen. Pat sanoi, että jonkun mukaan eläimet havaitsevat energiansa kohdatessa toisensa. Spessun energia ulottuu melko kauas. Vaikka se joskus olisikin epävarma, huokuu siitä lampailla vahvuutta. Kisojen loppuessa käytiin viemässä areenalle jääneet lampaat häkkiin. Patin pyynnöstä otettiin pieni treeni. Häkistä otossa se taas näykkäisi. :( Lampaat pääsivät kauemmas, kun käskin Spessun maahan. Yleensähän se käy hakemassa lampaat ilman eri käskyä. Oltiin juuri kuljettamassa lampaita, kun areenan vierestä päästettiin kaikki muut lampaat juoksemaan laitumelle. Pysäytin Spessun ja odotin, että lampaat pysähtyvät. Sieltä kuljetettiin ne häkkiin.

Kokeiltiin vielä lopussa ankkoja. Spessuhan ei tykkää ankoista. Yllättävän hyvin se meni kisaradan 10 ankalla. Toisella kierroksella koitettiin kehä toisinpäin, eikä se sujunut ollenkaan. Ankat oli päivän kulkenut toiseen suuntaan ja olivat aika kuumissaankin, niin meni tosi vaikeaksi. Eikä se lähtenyt edes Maartenin kanssa ollenkaan ankoille, vaikka lampailla se ei edes näe mua, jos se on hommissa jonkun toisen kanssa. Ehkä pitäisi nuo ankatkin sille opettaa ja pysyä itsekin rauhallisena, vaikka ei toimisi ollenkaan...

Kotona oli pakko vähän treenata myöhään illalla. Nyt Iida-kuttukin uskaltaa tulla kaurakipolle, vaikka Spessu makaa suht lähellä. Muutaman kerran se ei suostunut ja oli lähdössä karkuun, niin haettiin se sitten Spessun kanssa. Iida kulkee parhaiten peruskuljetuksella ja koira ei saa laittaa "ollenkaan" painetta siihen. Spessu nousi makuulta ja otti ehkä askeleen, niin Iida kääntyi heti katsomaan, tuliko liian lähelle. Laitoin Iidan sivuun ja otin 7 uuhella kaaria ja peruskuljetusta. Alussa Spessu sai TAAS tehdä töitä, jotta lauma pysyisi kasassa. Milloinkohan saisi alkaa hommiin rauhassa? Spessu teki ihan avoimet flänkit, mutta silti lampaat oli säntäämässä karkuun. Joskus Spessun on vaikea hakea aidan reunaan kauas menneet, kun osa lampaista on lähempänä. Pitää enemmän harjoitella noita pidemmän matkan hakuja, josko siitäkin tulisi tutumpaa. Tänään otin pidempiä pätkiä kuljetusta. Alussa se oli vähän aaltoilevaa liikettä, mutta jo pidempiä pätkiä oli rauhallsita liikettä. Spessu jäi välillä pidemmälle makaamaan ja kun lampaat alkoivat hidastaa, nousi se taas kävelemään. Välillä se sai ilman joukkopakoa olla lähempänäkin. Välillä lampaat koittivat karata, mutta kun niitä oli alussa pyöritelty, luovuttaa ne nopeammin ja palaavat mun luokse. Tosi kiva treeni!

Hieman jatkoa tähän, tai siis pohdintaa. Tajusin, että Spessu voi pysyä etäällä ja rauhassa luontaisesti, jos lauma on tasapainossa. Laitumen takalaidalla tuli tuota rauhallista ja etäällä tapahtuvaa paimennusta, mutta kun kuljettiin poikittain laitumen ovea kohti, alkoi lammaslauma liikkua levottomammin ja koittivat mennä kovempaa. Tällöin myös Spessun piti olla skarpimpi, se joutui pitää lampaita kasassa menemällä sivussa kaarta, jolla se esti lampaiden karkaamisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti