Kuvia paimennuskisoista

Kuvien oikeudet Mervi Asp.

Eipä tuo nyt kamalalta näytä, vaikka niin kovin sanottiin, että se oli lähellä. Muiden kuvia katsoessa näytti olevan matkallisesti jopa kauempana, toki se oikea etäisyys riippuu koiran henkisestä otteesta, ei metreistä. :)

PAIM-E Spessu

Olipahan taas suoritus. ;)

Jouduttiin ekana suoritusvuoroon, mä kun niin toivoin, että saataisiin katsoa joitakin suorituksia ennen omaa... No, Spessu meni tosi rauhassa häkkiin ja pysähtyi, ei laittanut lainkaan näkyvää painetta lampaisiin ja nehän läks ja kovaa. Karkuutettiin ne siis heti, kun koira makasi mun käskystä häkissä ja lauma sinkosi, eikä meillä ollut eväitä niitä siinä rytäkässä hakea. Haettiin lauma nurkasta ja siinä huomasin, että  koira vaikutti lampaisiin tosi vahvasti, vaikka se kulki rauhassa. Koko rata oli yhtä tasapainoilua. Tien ylityksessä olisi pitänyt olla tietä lähellä ja lähettää koira eteen pysäyttämään lauma. Eipä voinut Spessua laittaa kovin lähelle lampaita, kun olisivat lähteneet, joten tarkkaillen katsoin rajoja, miten kannatti toimia. Spessu meni kyllä hyvin. Kuljetuksessa Spessu oli lähempänä kuin kotona, johtuen ehkä lauman levottomuudesta. Se ei vielä uskalla luottaa vieraisiin laumoihin, etteivät karkaa ja sehän sitten myös pitää lampaat varpaillaan. Moni koirista oli lähempänä kuin Spessu, mutta se ei paljon auta, kun koira "tietämättään" antaa tiukkaa painostusta eläimille. Vähän ehkä epäreilua. ;) Kuljetukset Spessu kulki matalana, pää alhaalla ja nyt vasta jotenkin kiinnitin huomiota, ettei se kulje takana kaarrellen. Myöhemmin kuulin, että se tekee sen liikkeen kaulallaan. :D Laidunnusosuuteen joutui taas vähän miettiä, että sai lauman tasapainoon, jotta ne voi jättää siihen. Lopun häkitys meni osissa, kun lampaat taas säntäs, kun Spessu vähän liikkui...

Pisteitä lähti joka osiosta jotain, mutta läpi meni. Monet koirat sai hyviä pisteitä, kun niissä ei ollut "voimaa", saattoivat kulkea melkein lampaissa kiinni, mutta kun lampaat eivät reagoineet, niin se ei haitannut. :) Monta kertaa olen kuullut, että hyvät kisakoirat on erilaisia kuin hyvät työkoirat. Nyt se jotenkin konkretisoitui. Vaikkakaan kaikki ei ole noin yksioikoista, oli pari tosi hyvää, rauhallista suoritusta, jossa koira itse osasi pitää etäisyyden ja kulki tosi rauhassa. Toki niistäkään ei tiennyt, miten olisi kovan paikan tullen käynyt. (Joku puskee, karkaavat eri paikkoihin...) Ei ne oikeastaan hitaampaa kulkeneet kuin Spessu, mutta asento niillä oli eri. Painostaako tuo koira myös sillä tiukalla asenteella, matalasti tuijottaen?

Pisteitä lähti myös hassuista asioista. Tien ylityksessä koiran piti olla suoraan lampaiden edessä, ei riittänyt, että pitää lauman paikallaan. Oikeassa elämässä ainakin meillä katsotaan sopivat paikat, mihin koira pysäytetään, eikä tosiaan ole tarkkaa, milloin menee koiran viereen lähettämään flänkille ja milloin ei. Mutta onhan tuo vähän kuin tokoa. Säännöt on pakko kirjoittaa jotenkin. :)

Hassua oli myös huomata, että meidän radan jälkeen kehuin koiraa ja vähän silitin ja se oli siinä ja suurin osa muista kehui ja hurrasi oman suorituksen jälkeen. Ei siinä, että olisin pettynyt koiraan, ei lainkaan, mutta kun se on tuota tehnyt "työnä" kotona, niin ei tuo kummoisempi suoritus ole. Vähän siirrellään lampaita. :D

Mut joo, kiva kokemus ja kiva oli nähdä muiden koirien työskentelyä. Ehkä me joskus viiden vuoden päästä kokeillaan PAIM1:stä. ;)

Kenraaliharjoitus

Tajusin tuossa, ettei olla taas viikkoon tehty mitään ja huomenna on paimennuksen esikoe. Kyllähän mä tiedän, että Spessu osaa paimentaa, mutta meillä ei vielä ihan ole tasapainossa sen vauhti ja "voima". Tai ainakaan niin, että mä uskaltaisin olla jännittämättä. :D

Tänään siis aluksi häkistä poisotto. Tai oikeastaan tarhasta ne pois otin, mut tyyli juurikin sama kuin häkistäotossa. Eli koira flänkille ja eläimet tarhasta laitumelle. Päästin sen kasaamaan lauman heti ja nätisti se laittoi lauman kasaan. Aluksi mulla oli taas vaikeuksia päästä lampaista ohi, vaikka koira oli paikoillaankin ja kaukana. Liikkuessa kyllä koirakin tuli liian lähelle, mutta pari ärähdystä auttoi. ;) Nyt se jäi muutaman kerran makaamaan tosi kauaksi aikaa ja pari kertaa jouduin antamaan aja-käskyn. Ehkä mä oon nyt aiheuttanut sitten tuon liiallisen makaamisen. :( Se menee itse makaamaan oikeastaan heti, kun lampaat painuu mun jaloille ja saattaa maata niin kauan, että ollaan lampaiden kanssa 30 metrin päässä. Mut kyllä se yleisesti ottaen sieltä itse nousi ja olisi ehkä noussut niilläkin kerroilla, kun aja-käskyn annoin. Kauempaa kuljetettaessa se ei mennyt isolla kaarella tasapainoon, kun käännyin, vaan tuli vähän kuin sivusta ja pysähtyi, niin että lampaat kulkivat kyllä mun perässä. Olisiko se tajunnut, että jos se olisi flänkännyt tapansa mukaan reippaasti, olisi lampaat tullut taas mun kintuille? Ehkä mä ylianalysoin sen tarkoitusperiä. Ehkä se ei vaan jaksanut juosta kaukaa lampaiden taakse. Ei siellä kyllä olisi ollut tilaakaan flänkätä kaukaa...

Muistelin, että esikokeessa oli laidunnusosio, joten koira maihin ja itse kävelin koiran taakse. Hetken jaksoin odottaa ja lähetin Spessun kaarelle tuomaan lampaat mulle. Lähti vähän huonosti flänkille, joten pysäytin sen ja lähetin uudestaan. Jatkettiin kuljetusta ympäri laidunta ja kerran tehtiin myös pysäytys eli koiran piti flänkätä pysäyttämään lauma ja kiertää takaisin taakse, jotta päästään jatkamaan. Jollen väärin muista, joku tuollainen tien ylitys on esikokeessakin. Lopuksi vielä häkitys, ensin Spessu työnsi lampaat pois portilta ja sen jälkeen flänkillä lampaiden taakse ja niiden ajo tarhaan.

Ihan kivasti meni, toivottavasti huomennakin. :p

Joskus vaan menee hyvin. :D

Olen nyt viime päivinä tajunnut, että nuo mun lampaat on nykyään tosi helppoja. Suht kevyitä ja liikkuvia toki, mutta pysyvät hyvin kasassa ja vastaavat koiran paineeseen oikein. Toki käyttäisivät varmasti tilaisuutta hyväkseen, jos koira ei niitä kasassa pitäisi, mutta jos ne esimerkiksi yrittävät kiriä johonkin suuntaan, niin heti koiran havaitessaan sivulla, ne pysähtyvät/kääntyvät. Ennen Spessun piti kaartaa niiden edelle, kun ne yrittivät täysillä karkuun. Noilla lampailla kuljetuskin on nykyään rauhallista. Spessun ei tarvitse koko ajan varmistaa, ettei ne yritä karkuun, joten se on tosi rauhallinen. Tuo rauha näkyy pitkälti sen asentomuutoksena. Flänkillä se kyllä laukkaa pitkää maatavoittavaa laukkaa, katse irti lampaista, mutta kuljetuksissa se menee matalana, pää selkälinjaa alempana ja häntä alhaalla.

Nyt työt alkoi karanneiden pässien keräämisellä. Lampaat oli ihan takimmaisella lohkolla, kävelin hetken Spessun kanssa ja lähetin "mene vaan" käskyllä sen eteenpäin. Lampaita ei näkynyt, mutta hetken päästä kuului ryminä. ;) Vähän liikaa lampaat levisivät, mutta pian kaikki oli aitauksessa. Kun pässit oli erillään, otin uuhet 7kpl laitumelle. Vuohet jätin pois, kun ne liikkuu niin eri tavalla.

Ensin etäisyydestä muistuttaen flänkkejä eri suuntiin ja kun etäisyys oli ok ja koira tasapainossa, niin käskytin maahan. Siirryin lampaiden edelle ja vapautin Spessun kuljetukseen. Alussa lampaat puskivat kintuille, mutta älähdyksestä Spessu hidasti ja meni maahan. Kuljetin tosi pitkiä pätkiä, Spessu käveli tosi hitaasti ja kun lampaat alkoivat tulla jaloille, meni se usein makaamaan ihan itse. Pariin kertaan se vähän puski niitä jalkoihin ja älähdin siinä kävellessä, en siis mitenkään Spessuun sitä kohdistaen, niin se meni maahan. En tiedä, onko tuo nyt hyvä vai huono, mutta ainakin poistuu paine lampailta ja se jatkaa matkaa itse, kun olemme lampaiden kanssa kauempana. Kuljetuksessa yritin aina kurkkia, miten se perässä tulee, niin se tosiaan käveli pää ja häntä alhaalla. Jos se olisi yhtään alempana pitänyt päätä, olisi se jo ollut bc-asento. :D Mutta tuo sen kävelykin oli liian reipasta, joten sen oli pakko mennä maahan. Olisihan se ehkä parempi, jos se pysähtyisi seisomaan, mutta en viitsi sille seisomista tuohon opettaa, kun se kuitenkin lähtee rauhassa sieltä eteenpäin, eikä säntää. Nyt meni kuljetuksen kaarroksetkin tosi nätisti, ekassa käännöksessä lampaat vähän meni musta ohi, vaikka silloinkin Spessu meni rauhallisella ravilla kaartaen niiden taakse, mutta hieman liian lähellä n, 10 metrin päässä. Seuraava meni jo paremmin, eikä lampaatkaan tullut jaloille. Peruskuljetus kun lopetettiin, katsoin koiran etäisyyden kuljetuksessa, se oli siis mennyt maahan siinä, kun pysähdyin lampaiden kanssa, niin etäisyys oli yli 20 metriä. Meidän suoritukseksi ihan huippu. :)

Lopuksi vielä poispäinajoa. Siinäkin tahti oli tosi rauhallinen, pääosin ihan käyntiä, vähän hidasta ravia. Ei yrittänyt flänkille, muuten kuin ohjattuna, kun lampaat olivat lähdössä sivuun. Tuota se ei vielä oikein hiffaa, että siinä täytyisi linja pitää suorana, mutta pienillä flänkeillä sain lampaiden suuntaa muuttumaan. Ehkä se treenin edetessä oppii itsekin niitä pitämään suorassa linjassa? Vähän siinä jo näkyi sivussa kulkemista, niin että se samalla vähän työnsi lampaita eteenpäin ja aitaa kohti. Sisäflänkkejä ei vielä voi oikein ottaa, kun olen itse niin lähellä. Spessu ymmärtää nyt myös paremmin flänkiltä "siitä"-käskyn; lopettaa siis flänkin ja lähtee lampaita kohti. Kaiken kaikkiaan tuo poispäinajotreenikin oli ihan super!

Brixius Fabrizion klinikalla

Oltiin 2 kierrosta lampailla ja 1 kierros ankoilla. Lisäksi Spessu teki paljon "varikkokoiran" hommia, auttoi lampaiden siirtelyisssä, häkityksissä yms. Jonkun verran se vielä piippaa, kun näkee muiden paimentavan, mutta selkeästi mennyt jo parempaan suuntaan. Eikä se paljon ehtinyt keskittyä juoksuiseen narttuunkaan, vaikka se oli pitkän aikaa muutaman kymmenen sentin päässä siitä. :D

Eka kierros oltiin pyörössä. Ensin autettiin lampaiden lajittelussa. Siinä Spessu vähän kiihtyy, kun se on sellaista pikkutarkkaa työskentelyä. Kiihtymisen näki normaalia kiihkeämmässä aloituksessa, flänkit meni kovaa. Kouluttaja varmaan katsoi, mikä ihme höyrypää tuo on. Ei se kotona... ;) Hyvin se siinä meni, kun käsi kädessä kouluttajan kanssa liikuttiin ja pyörittiin lampaiden seassa. Rauhoittuikin, kun oli ne pahimmat höyryt purkanut. Tuossa pyörössä aika moni koira paineistui, varsinkin, kun monet aloittivat liinassa, vaikkei ehkä olisi tarvinutkaan. Kouluttaja paineisti aika paljon koiria kepillä, vetämällä niitä hihnasta lampaiden ja aidan väliin, kun lampaat jumittuivat nojaamaan aitaan. Lisäksi taisi joitain häiritä ihan kouluttajan läsnäolo. Mä en ihan noin paljon uskaltaisi vieraita koiria painostaa ja vaatia. Possulle tuosta ei ollut ongelmaa, kun mä en sitä laita liinaan ja kepilläkään ei hirveästi sille tarvinut painetta laittaa ja lampaathan se hakee myös itsenäisesti aidan välistä. Välillä sopivalla voimalla ja välillä liian voimakkaasti... Tuo pyörösessio oli aika hyvä, vaikka olinkin suunnitellut ottavani vain isommalla areenalla. Ainakin opin liikkumista "käskyttömässä" pyörityksessä. Hyödyllistä sekin. :)

Toinen kierros sitten areenalla. Häkistäotossa lampaat säntäsivät kaikki eri suuntiin ja normaaliin tapaan päästin Spessun ne hakemaan. No se meni sille liian vaikeaksi, joten oli pientä sekasortoa. Kouluttaja sanoi, että ehdottomasti käsket sen makaamaan heti häkistä oton jälkeen. Sit seliseli-osuus. Tähän astihan Spessu on aina hakenut lauman mulle ja oli vähän vaikea selittää, ettei tuota tapahdu normaalisti. Jatkossakin aion kyllä päästää sen hakemaan elukat, ei siinä ole kotona, eikä kisoissakaan mitään järkeä päästää eläimiä karkuun heti. Spessulla on kotityön ohella alla 2 virallista kisaa ja 3 epävirallista rataa ja joka kerta se on tuonut lampaat mun jalkoihin, kuten kuuluukin. Treeni jatkui kuitenkin ja selvisi myös, miksi se alku oli niin vaikea. Lampaat eivät laumautuneet yhteen ollenkaan, jokainen juoksi eri suuntaan, eivät tulleet ollenkaan ihmiselle ja vaikka koira makasi kymmenien metrien päässä, ne juoksivat päin aitaa. Ilman mitään syytä. Spessu juoksi ja kovaa, kun yritti flänkillä pitää niitä kasassa. Ei se edes ollut lähellä, mutta kun lampaat juoksivat aina musta ohi, joutui se flänkkäämään lisää. Normaalistihan lampaat parin kasaamiskierroksen  jälkeen rauhoittuvat laumaan ja lopulta ihmisen luoksekin, kun koira on ne pariin otteeseen siihen hakenut. Kouluttaja sanoikin siinä treenin ohessa, ettei tuollaisilla lampailla pysty mitään järkevää treenata, kun eivät rauhoitu, vaikka paine niistä poistuu. Koira ei saa niiltä painetta poistavaa signaalia, koska ne ei pysähdy, vaikka koira jää kauas taakse. Lopulta mentiin ajon kaltaista kuljetusta, jossa koira joutui vähän väliä flänkkäämään, ettei lampaat juossut täyttä höyryä eteenpäin. Jonkun verran se jo löysi oikeaa sijoittumista lampaiden sivulla, mutta eihän se tuota vielä osaa ja nuo lampaat eivät olleet hyviä harjoituskappaleita. Turhautumista näkyi koirassakin, en ole aikoihin nähnyt sen purevan, mut treenin edetessä alkoi silläkin ilmeisesti palaa hermo huonosti käyttäytyviin lampaisiin. Kouluttajankin mukaan stupid sheep. :D No, niitä ei enää muille laitettu, eikä olisi ollut järkevääkään.  Spessu oli treenin jälkeen aivan puhki, mutta ei se hommia lopeta, vaikka kieli roikkui maassa asti. :D Jotkut koirat klinikalla menivät varjoon makaamaan treenin aikana, eikä mikään ihme, oli ihan mahdoton helle,

Tuota kuljetusta harjoiteltiin myös varikkokoiran ominaisuudessakin, kun muutaman kerran haettiin lampaat muiden jäljiltä takaisin häkkiin. Käveltiin lähemmäs lampaita, laitoin Spessun flänkille lampaiden taakse ja kun lampaat lähti, laitoin toiseen suuntaan kaarelle, etteivät elukat karkaa. Suhteellisen rauhassa ne menivät, eikä Spessukaan yrittänyt tuoda niitä mulle. Nyt pitää harjoitella paljon etäisyyttä paineen kanssa, häkistä poisottoa, kun helposti näpäyttää viimeistä lammasta ja vielä sitä, että pystyn pitää portista kiinni häkityksessä ja lähettää sen kauemmas nurkkaan hakemaan lampaita ilman liian kovaa vauhtia, kunnon kaarella.

Mentiin vielä ankoille, vaikka eka päätin, etten jaksa lähteä tahkoamaan niiden kanssa, kun tiesin niiden olevan vaikeita ja Spessukaan ei niistä juuri välitä. Mun yllätykseksi Spessu meni innolla aitaukseen, vaikka näki siellä olevan ankkoja. ;) Häkistä poisotto oli sekava, kun Spessu ehti aina palauttaa ne takaisin, ennenkuin ehdin käskeä sitä maahan. :D Nuo ankat oli vaikeat, ne ei millään meinannut lähteä nurkasta mihinkään. Spessun kanssa päästiin areenan päätyyn asti, mutta ei helpolla, todellakaan. Osa ankoista liikkui nopeampaa ja osa jäi jälkeen matelemaan. Edellä ollevat alkoi kaartaa kotiinpäin, jos jäi takimmaisten luo ja kun haki sivuun lähtijät, kääntyi takanaolevat takaisin päin. Kouluttajan kanssa edettiin ja hänen mukaansa kannattaa ottaa ilman sanallisia käskyjä, jotta koira ymmärtäisi, kuinka ankkojen kanssa kuuluisi liikkua. Kepillä siis sitä ohjattiin ja maahan-käskyä viljeltiin huolella. Koira meni varmaan satakunta kertaa maahan. Tuollaisessa tilanteessa on kyllä tyytyväinen, että koiralle on opetettu myös pikkutarkkaa käskytystä, vaikka mua on siitä kritisoitukin. Jos koira ei olisi totellut heti, olisi tilanne ollut ihan katastrofaalinen. Olin Spessun työskentelyyn kyllä supertyytyväinen, en olisi uskonut, että sillä kiinnostus riittää ankoilla tuollaiseen tahkoamiseen. Lampaathan on ihan eri asia, siellä se jaksaisi varmaan kuolemaansa saakka.