Tää meidän treenaaminen on ihan vuoristorataa. Eilen oli epätoivoa ja tänään tosi hienoa! :D
Otin 2 lammasta pihaan, toinen oli arempi ja sätkympi. Se paineli aluksi pihalla olevien pyöröpaalien taakse. Vähän vaikea paikka, kun ei ollut tilaa ympärillä juurikaan. Onneksi tuolla koiralla on kaarissa ilmaa, lähetin sen flänkille niin, että se kiersi autotallin ja kanalan. Se uuhi oli vähän turhan sätky, eikä laumautunut toisen kanssa, joten sai mennä takaisin muiden joukkoon. Vaikka yhden paimentaminen on vaikeata, päätin ottaa pienen kuljetustreenin pihatiellä, ennenkuin laitoin sen takaisin.
Tuo on se jota on tosi vaikea kuljettaa ajamalla, joten en alkanut kaivaa verta nenästä... Peruskuljetuksella siis, pari kertaa edestakas. Tää uuhi on tosi tarkka etäisyydestä, kääntyy heti, jos koira tulee liian lähelle. Aika hyvä etäisyyden harjoitteluun tuollainen, kunhan koira ei ahdistu lampaan aiheuttamasta paineesta. Sinänsä jännä oli huomata Spessussa tuo etäisyyden vaistoaminen. Sen oli aika vaikea ahtaassa paikassa (pihatien molemmin puolin aita) lähteä flänkille, koska vaistosi, että se menee liian lähelle uuhta. Mutta kun lähdin liikkeelle itse, se puikahti nopeasti tasapainoon. Normaalistihan se pihatiellä kiertää metsän kautta. Jotenkin tuo kuljetus on niin ihanan helppoa, ainakin tuon lampaan kanssa. Koiraa huolehtii perästä ja jos lammas painaa mun jalalle, se kuuntelee out-käskyn. Käännöksessä lampolan ovelle, se kaartaa tosi hyvällä etäisyydellä (vaikkakin lammas tuossa kääntyisi itsekin) kääntääkseen lampaan. Siitä-käskyllä se ajaa lampaan sisälle. Tuonkin lammas tekisi itse, koska sisällehän se haluaa, mutta haluan samalla opettaa koiraa tuohon.
Otin vielä pätkän tarhassa melkein koko laumalla. Alussa lampaat oli toisessa päässä, sinne käveltiin rauhaksiin Spessun kanssa, Spessu vähän edellä. En laittanut sitä flänkille varsinaisesti, vaan se sai hölkötellä paalien takaa ajamaan lampaat sieltä pois. Nyt lampaat ei enää syöksy tuossakaan toiseen päähän, kun ne tietää, että Spessu ehtii ne kääntää, joten ne rauhoittuvat nopeasti keskelle. Pienillä flänkeillä ohjasin lampaat oikeaan kohtaan, jotta voitiin kokeilla ajoa. Ensin taas niin, että olin vieressä ja näytin eteenpäin. Tosi varoen lähti, mutta kehuin heti, kun oli vähän mua edempänä ja oli katse lampaissa. Mutta ihan liikaa se kysyy multa, et mitämitä pitäisi tehdä. Toisella kerralla menin itse reilusti Spessusta sivuun ja JEE, reippaalla siitä-käskyllä se lähti epäröimättä eteenpäin. Viiden metrin jälkeen jo laitoin maahan ja lopetettiin siihen. Kun olen ihan vieressä, kääntyy se maatessa mua katsomaan, mutta kun sai olla omassa rauhassa (enkä häirinnyt sitä ;)), se pysähtyi katse tiukasti lampaissa. Tosi hienoa!
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
lauantai 5. tammikuuta 2013
Epätoivo ja ahdistus
Joskus tuntuu epätoivoiselta tuon ajon suhteen. Nyt on sellainen megaepätoivo. ;) Kokeilin ekan kerran liinassa, kun sitä on monestikin ehdotettu. No joo, lähti se eteenpäin, mutta jotenkin alistuneena kohtaloonsa olla hihnassa... Lampaina oli tuohon ajoon ehkä väärät lampaat, kun ne on ne rohkeimmat, jotka helpoiten saa laumasta erilleen. Siirsin lampaat joen puolelle aitaukseen, kun siellä on vähän enemmän tilaa. Lunta siellä ei ollut paljon, mut just inhottavasti yön pakkasilla jäätynyt pieni kuori päälle. Ja upottavaahan se toki oli myös. Koira sai flänkillä tarpoa ihan kunnolla.
Mutta siihen muka-ajoon. ;) Koira lähti eteenpäin, vähän mua edellä, lampaat eivät tokikaan lähteneet suoraan eteenpäin, vaan eri suuntiin. Olisihan se muuten ollut aivan liian helppoa. No okei, koira hihnassa ja tilanne, jossa sen pitää kasata lauma. Liinassa oli onneksi mittaa, mutta tuolla puiden keskellä ei ihan niin kätevää. Ja kun lampaat pyrähtivät jokusenkin kerran kaikki eri suuntiin, yrittivät ne sen jälkeen tulla mulle, joten taas oltiin peruskuljetuksessa. Ei siinä mitään, hyvä sitäkin on ottaa, se aika pitkälti meidän tilalla on se Spessun homma. Kuljetukseen ollaan saatu rauhaa, Spessu pysyy aika hyvällä etäisyydellä, välillä joudun muistuttaa out-käskyllä, joka on maahan-käskyä toimivampi. Mutta kun haluaisi nyt jonkun onnistumisen ja eteenpäin menon siinä ajossakin. Pointsit kyllä Spessulle, kun kesti mun paineen ja lampaiden paineen, kun hihnassa yritin sitä suoraan ajoa ottaa, kääntyi yksi lammas aina uhmaamaan. Onneksi sillä on eväitä myös siihen. Yleensä se homma toimii niin, et se tekee pienen syöksyn, joskus lisäksi haukahtaa. Tänään se haukahti myös, taisi myös johtua treenin paineisesta fiiliksestä. Mun vikahan tuo kaikki on, kun mulla ei hermo kestä, joten itseään tästä kaikesta saa syyttää, koira kyllä yrittää kaikkensa ja ylikin. Herkkä koirahan tuo on, onneksi paimenessa ei niin herkkä kuin muuten. Normaalissa elämässähän tuo on mun helpoin koira, koko mun koirahistorian ajalta. Mikä ei kyllä ole pitkä, 5 koiraa. Lopussa otettiin pieni harjoitus "siitä"-käskyyn. Spessu ei vielä oikein käsitä käskyä, että pitäisi kääntyä lampaita kohti silloin. Nyt autoin sitä olemalla lampaiden luona ja pistin Spessua flänkille ja siitä.käskyllä lampaita kohti. Vähän autoin välillä omalla liikkeellä, kun sen vaisto kertoi sen olevan ihan väärässä paikassa. Tasapainoonhan se aina yrittää. Muutama tosi hieno käännös oli lampaita kohti. Jos tuon saisi hyväksi, se varmasti auttaisi sitä ajoakin. Ja tuo on sopivan letkeää treeniä, kaikilla on hyvä mieli. :D
Hetki käytiin välissä huilaamassa ja minä koitin tyhjentää pääni. :D Siirrettiin lampaat takaisin pihattoon, parilla rauhallisella lampaalla otettiin vielä pieni kuljetustreeni tiellä. Tätä ei olla ennen uskallettu yrittää, kun alkuvaiheessa lampaat koittivat aina karata ja tiellä koiran on vähän vaikeampi saada niitä kiinni. Nyt lampaat hieman väistivät eteenpäin ja voitiin ihan pieni pätkä ottaa ajoa. Siitä peruskuljetusta pihatie ja naapurin suuntaan. Kuljetus oli rauhallista, lampaat ei tullut jaloille ja Spessu oli nätisti kauempana. Käännöksessä tosin lampaat lähti juoksemaan kotia kohti. En päästänyt Spessua niitä hakemaan, kun en viitsinyt lampaita kovin juoksuttaa. Spessu meni kuitenkin rauhaksiin edellä ja toi lampaat mulle. Tiellä laitoin sen flänkille, niin hienosti Spessu kiersi metsän kautta lampaiden taakse. Siitä toinen pätkä portille, siinä korostui jotenkin Spessun paine lampaisiin, heti kun se oli vähän lähempänä, ehkä vajaan 5 metrin päässä, seilasi lampaatkin enemmän. Eli kun Spessu työnsi liikaa lampaita tekemällä vähän aaltoliikettä takana, pitääkseen lampaat yhdessä, ne kääntyi vähän aaltoliikkeen mukana, mä jouduin vaihtaa vähän suuntaa lampaita väistääkseni. Ja mutkatie oli valmis. Kauempana ollessa lampaat ei reagoinut noin. Videolta katsoessa olen huomannut, et jos Spessu makuulta korjaa etupäätänsä lampaita katsoessaan, muuttaa lampaat jo siitä pienestä liikkeestä omaa sijaintiaan. Ja kyseessä on ehkä 20cm paikan siirto, niin että takapuoli pysyy lähes paikallaan. Herkkää touhua tämä kyllä on ja paljon on itsellä opeteltavaa.
Viimeinen pätkä kotia kohti oli rauhallinen, lampaat kulki vähän musta sivussa edellä ja Spessu käveli perässä. Lopulta koiralle pienelle flänkille lampaita kääntämään, maahan ja lampaat sisälle.
Mutta siihen muka-ajoon. ;) Koira lähti eteenpäin, vähän mua edellä, lampaat eivät tokikaan lähteneet suoraan eteenpäin, vaan eri suuntiin. Olisihan se muuten ollut aivan liian helppoa. No okei, koira hihnassa ja tilanne, jossa sen pitää kasata lauma. Liinassa oli onneksi mittaa, mutta tuolla puiden keskellä ei ihan niin kätevää. Ja kun lampaat pyrähtivät jokusenkin kerran kaikki eri suuntiin, yrittivät ne sen jälkeen tulla mulle, joten taas oltiin peruskuljetuksessa. Ei siinä mitään, hyvä sitäkin on ottaa, se aika pitkälti meidän tilalla on se Spessun homma. Kuljetukseen ollaan saatu rauhaa, Spessu pysyy aika hyvällä etäisyydellä, välillä joudun muistuttaa out-käskyllä, joka on maahan-käskyä toimivampi. Mutta kun haluaisi nyt jonkun onnistumisen ja eteenpäin menon siinä ajossakin. Pointsit kyllä Spessulle, kun kesti mun paineen ja lampaiden paineen, kun hihnassa yritin sitä suoraan ajoa ottaa, kääntyi yksi lammas aina uhmaamaan. Onneksi sillä on eväitä myös siihen. Yleensä se homma toimii niin, et se tekee pienen syöksyn, joskus lisäksi haukahtaa. Tänään se haukahti myös, taisi myös johtua treenin paineisesta fiiliksestä. Mun vikahan tuo kaikki on, kun mulla ei hermo kestä, joten itseään tästä kaikesta saa syyttää, koira kyllä yrittää kaikkensa ja ylikin. Herkkä koirahan tuo on, onneksi paimenessa ei niin herkkä kuin muuten. Normaalissa elämässähän tuo on mun helpoin koira, koko mun koirahistorian ajalta. Mikä ei kyllä ole pitkä, 5 koiraa. Lopussa otettiin pieni harjoitus "siitä"-käskyyn. Spessu ei vielä oikein käsitä käskyä, että pitäisi kääntyä lampaita kohti silloin. Nyt autoin sitä olemalla lampaiden luona ja pistin Spessua flänkille ja siitä.käskyllä lampaita kohti. Vähän autoin välillä omalla liikkeellä, kun sen vaisto kertoi sen olevan ihan väärässä paikassa. Tasapainoonhan se aina yrittää. Muutama tosi hieno käännös oli lampaita kohti. Jos tuon saisi hyväksi, se varmasti auttaisi sitä ajoakin. Ja tuo on sopivan letkeää treeniä, kaikilla on hyvä mieli. :D
Hetki käytiin välissä huilaamassa ja minä koitin tyhjentää pääni. :D Siirrettiin lampaat takaisin pihattoon, parilla rauhallisella lampaalla otettiin vielä pieni kuljetustreeni tiellä. Tätä ei olla ennen uskallettu yrittää, kun alkuvaiheessa lampaat koittivat aina karata ja tiellä koiran on vähän vaikeampi saada niitä kiinni. Nyt lampaat hieman väistivät eteenpäin ja voitiin ihan pieni pätkä ottaa ajoa. Siitä peruskuljetusta pihatie ja naapurin suuntaan. Kuljetus oli rauhallista, lampaat ei tullut jaloille ja Spessu oli nätisti kauempana. Käännöksessä tosin lampaat lähti juoksemaan kotia kohti. En päästänyt Spessua niitä hakemaan, kun en viitsinyt lampaita kovin juoksuttaa. Spessu meni kuitenkin rauhaksiin edellä ja toi lampaat mulle. Tiellä laitoin sen flänkille, niin hienosti Spessu kiersi metsän kautta lampaiden taakse. Siitä toinen pätkä portille, siinä korostui jotenkin Spessun paine lampaisiin, heti kun se oli vähän lähempänä, ehkä vajaan 5 metrin päässä, seilasi lampaatkin enemmän. Eli kun Spessu työnsi liikaa lampaita tekemällä vähän aaltoliikettä takana, pitääkseen lampaat yhdessä, ne kääntyi vähän aaltoliikkeen mukana, mä jouduin vaihtaa vähän suuntaa lampaita väistääkseni. Ja mutkatie oli valmis. Kauempana ollessa lampaat ei reagoinut noin. Videolta katsoessa olen huomannut, et jos Spessu makuulta korjaa etupäätänsä lampaita katsoessaan, muuttaa lampaat jo siitä pienestä liikkeestä omaa sijaintiaan. Ja kyseessä on ehkä 20cm paikan siirto, niin että takapuoli pysyy lähes paikallaan. Herkkää touhua tämä kyllä on ja paljon on itsellä opeteltavaa.
Viimeinen pätkä kotia kohti oli rauhallinen, lampaat kulki vähän musta sivussa edellä ja Spessu käveli perässä. Lopulta koiralle pienelle flänkille lampaita kääntämään, maahan ja lampaat sisälle.
torstai 3. tammikuuta 2013
Pimeä
... oli ilta ja vähän alkutreenikin. Ei mennyt ihan ajot putkeen, eikä ehkä munkaan mielentila ollut kaikista parhain. ;) Pieni suunnitelmamuutos ja alkoihan sujua, enkä ajoa enää yrittänytkään. :) Otettiin sellainen rento pätkä ihan peruskuljetusta. Ensin Spessu joutui tehdä vähän töitä, että sai pidettyä lampaat kasassa. Peruuttelin lampaiden kanssa ja välillä huusin outtia ja sehän auttoi. :D Välillä lähetin Spessun flänkille ja kyllä oli kaari parantunut. Ei tarvinnut edes huomauttaa, niin se meni reilusti lampaiden taakse. Alussa, kun lampaat oli liikkuvaisia, meni se aaltoliikettä peruskuljetuksessa ja kun lampaat rauhoittuivat, rauhoittui myös koira. Välillä se meni kuljetuksissa itse maahan ja jatkoi, kun olin päässyt lampaiden kanssa vähän eteenpäin. Se oli siis tosi rauhallinen. Mutta flänkille lähti yhtä nopeasti kuin aina ennenkin. Lampaat tulevat kyllä mun jaloille ja välillä menen niiden välissä, mut siihen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin, että koira on aitauksessa... Välillä Spessu joutui itse kaartaa mun taakse, kun joku lammas alkoi lähteä liian kauas porukasta, mut sitten se palasi taas paikalleen. Alusta huolimatta ihan mukava treeni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)