SUPER!

Tää meidän treenaaminen on ihan vuoristorataa. Eilen oli epätoivoa ja tänään tosi hienoa! :D

Otin 2 lammasta pihaan, toinen oli arempi ja sätkympi. Se paineli aluksi pihalla olevien pyöröpaalien taakse. Vähän vaikea paikka, kun ei ollut tilaa ympärillä juurikaan. Onneksi tuolla koiralla on kaarissa ilmaa, lähetin sen flänkille niin, että se kiersi autotallin ja kanalan. Se uuhi oli vähän turhan sätky, eikä laumautunut toisen kanssa, joten sai mennä takaisin muiden joukkoon. Vaikka yhden paimentaminen on vaikeata, päätin ottaa pienen kuljetustreenin pihatiellä, ennenkuin laitoin sen takaisin.

Tuo on se jota on tosi vaikea kuljettaa ajamalla, joten en alkanut kaivaa verta nenästä... Peruskuljetuksella siis, pari kertaa edestakas. Tää uuhi on tosi tarkka etäisyydestä, kääntyy heti, jos koira tulee liian lähelle. Aika hyvä etäisyyden harjoitteluun tuollainen, kunhan koira ei ahdistu lampaan aiheuttamasta paineesta. Sinänsä jännä oli huomata Spessussa tuo etäisyyden vaistoaminen. Sen oli aika vaikea ahtaassa paikassa (pihatien molemmin puolin aita) lähteä flänkille, koska vaistosi, että se menee liian lähelle uuhta. Mutta kun lähdin liikkeelle itse, se puikahti nopeasti tasapainoon. Normaalistihan se pihatiellä kiertää metsän kautta. Jotenkin tuo kuljetus on niin ihanan helppoa, ainakin tuon lampaan kanssa. Koiraa huolehtii perästä ja jos lammas painaa mun jalalle, se kuuntelee out-käskyn. Käännöksessä lampolan ovelle, se kaartaa tosi hyvällä etäisyydellä (vaikkakin lammas tuossa kääntyisi itsekin) kääntääkseen lampaan. Siitä-käskyllä se ajaa lampaan sisälle. Tuonkin lammas tekisi itse, koska sisällehän se haluaa, mutta haluan samalla opettaa koiraa tuohon.

Otin vielä pätkän tarhassa melkein koko laumalla. Alussa lampaat oli toisessa päässä, sinne käveltiin rauhaksiin Spessun kanssa, Spessu vähän edellä. En laittanut sitä flänkille varsinaisesti, vaan se sai hölkötellä paalien takaa ajamaan lampaat sieltä pois. Nyt lampaat ei enää syöksy tuossakaan toiseen päähän, kun ne tietää, että Spessu ehtii ne kääntää, joten ne rauhoittuvat nopeasti keskelle. Pienillä flänkeillä ohjasin lampaat oikeaan kohtaan, jotta voitiin kokeilla ajoa. Ensin taas niin, että olin vieressä ja näytin eteenpäin. Tosi varoen lähti, mutta kehuin heti, kun oli vähän mua edempänä ja oli katse lampaissa. Mutta ihan liikaa se kysyy multa, et mitämitä pitäisi tehdä. Toisella kerralla menin itse reilusti Spessusta sivuun ja JEE, reippaalla siitä-käskyllä se lähti epäröimättä eteenpäin. Viiden metrin jälkeen jo laitoin maahan ja lopetettiin siihen. Kun olen ihan vieressä, kääntyy se maatessa mua katsomaan, mutta kun sai olla omassa rauhassa (enkä häirinnyt sitä ;)), se pysähtyi katse tiukasti lampaissa. Tosi hienoa!