SUPER!

Tää meidän treenaaminen on ihan vuoristorataa. Eilen oli epätoivoa ja tänään tosi hienoa! :D

Otin 2 lammasta pihaan, toinen oli arempi ja sätkympi. Se paineli aluksi pihalla olevien pyöröpaalien taakse. Vähän vaikea paikka, kun ei ollut tilaa ympärillä juurikaan. Onneksi tuolla koiralla on kaarissa ilmaa, lähetin sen flänkille niin, että se kiersi autotallin ja kanalan. Se uuhi oli vähän turhan sätky, eikä laumautunut toisen kanssa, joten sai mennä takaisin muiden joukkoon. Vaikka yhden paimentaminen on vaikeata, päätin ottaa pienen kuljetustreenin pihatiellä, ennenkuin laitoin sen takaisin.

Tuo on se jota on tosi vaikea kuljettaa ajamalla, joten en alkanut kaivaa verta nenästä... Peruskuljetuksella siis, pari kertaa edestakas. Tää uuhi on tosi tarkka etäisyydestä, kääntyy heti, jos koira tulee liian lähelle. Aika hyvä etäisyyden harjoitteluun tuollainen, kunhan koira ei ahdistu lampaan aiheuttamasta paineesta. Sinänsä jännä oli huomata Spessussa tuo etäisyyden vaistoaminen. Sen oli aika vaikea ahtaassa paikassa (pihatien molemmin puolin aita) lähteä flänkille, koska vaistosi, että se menee liian lähelle uuhta. Mutta kun lähdin liikkeelle itse, se puikahti nopeasti tasapainoon. Normaalistihan se pihatiellä kiertää metsän kautta. Jotenkin tuo kuljetus on niin ihanan helppoa, ainakin tuon lampaan kanssa. Koiraa huolehtii perästä ja jos lammas painaa mun jalalle, se kuuntelee out-käskyn. Käännöksessä lampolan ovelle, se kaartaa tosi hyvällä etäisyydellä (vaikkakin lammas tuossa kääntyisi itsekin) kääntääkseen lampaan. Siitä-käskyllä se ajaa lampaan sisälle. Tuonkin lammas tekisi itse, koska sisällehän se haluaa, mutta haluan samalla opettaa koiraa tuohon.

Otin vielä pätkän tarhassa melkein koko laumalla. Alussa lampaat oli toisessa päässä, sinne käveltiin rauhaksiin Spessun kanssa, Spessu vähän edellä. En laittanut sitä flänkille varsinaisesti, vaan se sai hölkötellä paalien takaa ajamaan lampaat sieltä pois. Nyt lampaat ei enää syöksy tuossakaan toiseen päähän, kun ne tietää, että Spessu ehtii ne kääntää, joten ne rauhoittuvat nopeasti keskelle. Pienillä flänkeillä ohjasin lampaat oikeaan kohtaan, jotta voitiin kokeilla ajoa. Ensin taas niin, että olin vieressä ja näytin eteenpäin. Tosi varoen lähti, mutta kehuin heti, kun oli vähän mua edempänä ja oli katse lampaissa. Mutta ihan liikaa se kysyy multa, et mitämitä pitäisi tehdä. Toisella kerralla menin itse reilusti Spessusta sivuun ja JEE, reippaalla siitä-käskyllä se lähti epäröimättä eteenpäin. Viiden metrin jälkeen jo laitoin maahan ja lopetettiin siihen. Kun olen ihan vieressä, kääntyy se maatessa mua katsomaan, mutta kun sai olla omassa rauhassa (enkä häirinnyt sitä ;)), se pysähtyi katse tiukasti lampaissa. Tosi hienoa!

Epätoivo ja ahdistus

Joskus tuntuu epätoivoiselta tuon ajon suhteen. Nyt on sellainen megaepätoivo. ;) Kokeilin ekan kerran liinassa, kun sitä on monestikin ehdotettu. No joo, lähti se eteenpäin, mutta jotenkin alistuneena kohtaloonsa olla hihnassa... Lampaina oli tuohon ajoon ehkä väärät lampaat, kun ne on ne rohkeimmat, jotka helpoiten saa laumasta erilleen. Siirsin lampaat joen puolelle aitaukseen, kun siellä on vähän enemmän tilaa. Lunta siellä ei ollut paljon, mut just inhottavasti yön pakkasilla jäätynyt pieni kuori päälle. Ja upottavaahan se toki oli myös. Koira sai flänkillä tarpoa ihan kunnolla.

Mutta siihen muka-ajoon. ;) Koira lähti eteenpäin, vähän mua edellä, lampaat eivät tokikaan lähteneet suoraan eteenpäin, vaan eri suuntiin. Olisihan se muuten ollut aivan liian helppoa. No okei, koira hihnassa ja tilanne, jossa sen pitää kasata lauma. Liinassa oli onneksi mittaa, mutta tuolla puiden keskellä ei ihan niin kätevää. Ja kun lampaat pyrähtivät jokusenkin kerran kaikki eri suuntiin, yrittivät ne sen jälkeen tulla mulle, joten taas oltiin peruskuljetuksessa. Ei siinä mitään, hyvä sitäkin on ottaa, se aika pitkälti meidän tilalla on se Spessun homma. Kuljetukseen ollaan saatu rauhaa, Spessu pysyy aika hyvällä etäisyydellä, välillä joudun muistuttaa out-käskyllä, joka on maahan-käskyä toimivampi. Mutta kun haluaisi nyt jonkun onnistumisen ja eteenpäin menon siinä ajossakin. Pointsit kyllä Spessulle, kun kesti mun paineen ja lampaiden paineen, kun hihnassa yritin sitä suoraan ajoa ottaa, kääntyi yksi lammas aina uhmaamaan. Onneksi sillä on eväitä myös siihen. Yleensä se homma toimii niin, et se tekee pienen syöksyn, joskus lisäksi haukahtaa. Tänään se haukahti myös, taisi myös johtua treenin paineisesta fiiliksestä. Mun vikahan tuo kaikki on, kun mulla ei hermo kestä, joten itseään tästä kaikesta saa syyttää, koira kyllä yrittää kaikkensa ja ylikin. Herkkä koirahan tuo on, onneksi paimenessa ei niin herkkä kuin muuten. Normaalissa elämässähän tuo on mun helpoin koira, koko mun koirahistorian ajalta. Mikä ei kyllä ole pitkä, 5 koiraa. Lopussa otettiin pieni harjoitus "siitä"-käskyyn. Spessu ei vielä oikein käsitä käskyä, että pitäisi kääntyä lampaita kohti silloin. Nyt autoin sitä olemalla lampaiden luona ja pistin Spessua flänkille ja siitä.käskyllä lampaita kohti. Vähän autoin välillä omalla liikkeellä, kun sen vaisto kertoi sen olevan ihan väärässä paikassa. Tasapainoonhan se aina yrittää. Muutama tosi hieno käännös oli lampaita kohti. Jos tuon saisi hyväksi, se varmasti auttaisi sitä ajoakin. Ja tuo on sopivan letkeää treeniä, kaikilla on hyvä mieli. :D

Hetki käytiin välissä huilaamassa ja minä koitin tyhjentää pääni. :D Siirrettiin lampaat takaisin pihattoon, parilla rauhallisella lampaalla otettiin vielä pieni kuljetustreeni tiellä. Tätä ei olla ennen uskallettu yrittää, kun alkuvaiheessa lampaat koittivat aina karata ja tiellä koiran on vähän vaikeampi saada niitä kiinni. Nyt lampaat hieman väistivät eteenpäin ja voitiin ihan pieni pätkä ottaa ajoa. Siitä peruskuljetusta pihatie ja naapurin suuntaan. Kuljetus oli rauhallista, lampaat ei tullut jaloille ja Spessu oli nätisti kauempana. Käännöksessä tosin lampaat lähti juoksemaan kotia kohti. En päästänyt Spessua niitä hakemaan, kun en viitsinyt lampaita kovin juoksuttaa. Spessu meni kuitenkin rauhaksiin edellä ja toi lampaat mulle. Tiellä laitoin sen flänkille, niin hienosti Spessu kiersi metsän kautta lampaiden taakse. Siitä toinen pätkä portille, siinä korostui jotenkin Spessun paine lampaisiin, heti kun se oli vähän lähempänä, ehkä vajaan 5 metrin päässä, seilasi lampaatkin enemmän. Eli kun Spessu työnsi liikaa lampaita tekemällä vähän aaltoliikettä takana, pitääkseen lampaat yhdessä, ne kääntyi vähän aaltoliikkeen mukana, mä jouduin vaihtaa vähän suuntaa lampaita väistääkseni. Ja mutkatie oli valmis. Kauempana ollessa lampaat ei reagoinut noin. Videolta katsoessa olen huomannut, et jos Spessu makuulta korjaa etupäätänsä lampaita katsoessaan, muuttaa lampaat jo siitä pienestä liikkeestä omaa sijaintiaan. Ja kyseessä on ehkä 20cm paikan siirto, niin että takapuoli pysyy lähes paikallaan. Herkkää touhua tämä kyllä on ja paljon on itsellä opeteltavaa.

Viimeinen pätkä kotia kohti oli rauhallinen, lampaat kulki vähän musta sivussa edellä ja Spessu käveli perässä. Lopulta koiralle pienelle flänkille lampaita kääntämään, maahan ja lampaat sisälle.

Pimeä

... oli ilta ja vähän alkutreenikin. Ei mennyt ihan ajot putkeen, eikä ehkä munkaan mielentila ollut kaikista parhain. ;) Pieni suunnitelmamuutos ja alkoihan sujua, enkä ajoa enää yrittänytkään. :) Otettiin sellainen rento pätkä ihan peruskuljetusta. Ensin Spessu joutui tehdä vähän töitä, että sai pidettyä lampaat kasassa. Peruuttelin lampaiden kanssa ja välillä huusin outtia ja sehän auttoi. :D Välillä lähetin Spessun flänkille ja kyllä oli kaari parantunut. Ei tarvinnut edes huomauttaa, niin se meni reilusti lampaiden taakse. Alussa, kun lampaat oli liikkuvaisia, meni se aaltoliikettä peruskuljetuksessa ja kun lampaat rauhoittuivat, rauhoittui myös koira. Välillä se meni kuljetuksissa itse maahan ja jatkoi, kun olin päässyt lampaiden kanssa vähän eteenpäin. Se oli siis tosi rauhallinen. Mutta flänkille lähti yhtä nopeasti kuin aina ennenkin. Lampaat tulevat kyllä mun jaloille ja välillä menen niiden välissä, mut siihen ei oikeastaan tarvitse muuta kuin, että koira on aitauksessa... Välillä Spessu joutui itse kaartaa mun taakse, kun joku lammas alkoi lähteä liian kauas porukasta, mut sitten se palasi taas paikalleen. Alusta huolimatta ihan mukava treeni.

Videomateriaalia, sensuroimatonta

Paitsi toisesta videosta on ääni pois, kun kuvaaja alkoi puhua puhelimessa. :D Oisko ensin kootut selitykset? ;)

Tykkään, että koira tekee itse päätöksiä paimentaessa, esim. peruskuljetuksessa mä en yleensä ohjaa sitä mitenkään. Jos jotain teen, niin saatan laittaa koiran maahan, kun lampaat meinaa painaa jaloille. Emme vielä oikein tuota etäisyyttä handlaa. Mutta nyt, kun on jouduttu harjoittelemaan asioita, mitkä eivät ole luontaisia tai mitkä vaatii hieman panostusta enemmän, niin joudun käskyttää enemmänkin. Lähinnä makaamaan laittoa. Voi olla, että jos koiralla ei vielä ole vietti kohdallaan, se voisi käskyttämisestä häiriintyä, mutta en huomaa, että se Spessua häiritsisi. Sillä alkaa olla jo vähän ikää, niin voi alkaa oikeasti treenaamaan, myös niitä vaikeampia asioita. Meidän ensimmäinen vaikeus syksyllä oli ei-tasapainoon pysäyttäminen. Kun koiralla on todella vahva balancepoint, niin se ei meinannut kuunnella, kun pakkohan sinne tasapainoon on mennä. ;) Toinen vaikeus on edelleenkin alkuvaiheessa eli ajo. Siinä joudun käskeä maahan heti, kun se on lähdössä kaartamaan. Nyt se jopa joskus lähtee suoraan. ;D

Toinen käskyttämisen paikka meillä on se, että tuon tarhan kapeuden vuoksi koiraa ei saa flänkillä päästää ihan tasapainoon, sillä muuten lampaat karkaa toiseen päähän. Kun koiran saa pysäytettyä optimaaliseen paikkaan, rauhoittuu lampaatkin, eivätkä ne enää tee päästä toiseen juoksuja, jota ne tekisi varmasti, jos tilaisuus annettaisiin. Spessun vaisto vielä sanoisi, että pitää mennä tasapainoon ja sit sille tulee kiire pysäyttää lampaat, kun ne menevät mun ohi. En tiedä, voiko koirakin oppia etäisyyksiä ja oikeita sijainteja, vaikka ne annetaankin käskemällä? Toistoilla? Lisäksi videolla korjataan vähän heikohkoja kaaria, siksi huudan sitä out:tia. No, joka tapauksessa tässä nämä videot.

Etäisyyttä

Nyt kun lampaat alkaa rauhoittua useampien treenien ansiosta, voi keskittyä muuhunkin kuin niiden kasassa pitämiseen. Alussa Spessu sai pitää lampaita kasassa ja valkkasin pois vuohet ja yhden, joka vähän varoi jalkaansa. Helppoa muuten tutkia lampaita, kun pysyvät paikoillaan koiran ansioista. Muuten ei oikein jalkojen nostelu ja tutkiminen onnistu, ilman että pitää tiukasti kiinni. Ja yksin on vähän vaikea pitää tiukasti kiinni ja tutkia kunnolla. Mä keksin aina lisää tekosyitä paimenkoiran pitämiselle näin pienellä tilalla. :D Mut oikeasti, kyllä se on todella tarpeen!

Tänään lampaat oli melkein kokonaan paikoillaan, Spessu meni kaaria eri suuntiin mahdollisimman kaukana lampaista. Tarha on toki pieni eli sen puitteissa mentiin. Muistuttelin taas out-käskyä ja kyllä se sieltä muistin syövereistä ilmestyi. Spessu on nyt ahtaammassa tarhassa alkanut oikaista liikaa lampaiden takana mennessä tasapainoon. Pari kertaa muistuttelin ja se alkoi mennä vähän taaemmas, ~15 metriä lampaista. Kerran sain kyllä ärähtää kovemmin, kun oikaisi oikein reilusti. Pari onnistunutta, rauhallista poispäinajoa ja muutama epäonnistunut, ts. oli taas lähdössä flänkille. Kaiken kaikkiaan kivan rauhallinen treeni. :)

Pikatreeni

Kännykällä kuvasin samalla, kun koiraa ohjasin. Ei oikein toimi. ;) Maahanmenot oli huonoja ja muutenkin oma keskittyminen kärsi. Vauhtia oli liikaa, mutta onhan nuo lampaatkin tosi liikkuvaisia, niin pitäähän koirankin pysyä mukana...

Hankipaimennusta

Kolasin reitin ala-aitaukseen. Koko aitaus oli melkein polveen lunta... Päätin ottaa rauhallisen treenin, tavoitteena, että edettäisiin kävelyvauhtia. Ensin piti ottaa tarhasta treenilampaat. Spessu pihaton oven eteen ja minä valikoin sopivat lampaat. Eka kertaa tuli kokeiltua ohjausta aitauksen ulkopuolelta. Laitoin Spessun hyppäämään aitaukseen ja siitä lyhyt flänkki, jotta saatiin lampaat sisään.

Tarvoin itse ekana hangessa, lampaat kävelivät mun perässä ja Spessua käskytin maahan aina, kun tuli liian lähelle. Sillä on melko suuri vaikutus lampaisiin, sen pitäisi olla tosi kaukana. Helposti lampaat meinaavat mennä mun ohi, vaikka koira ei ole kovin lähellä. Kateellisena katson kuvia, jossa koirat voi työskennellä parin metrin päässä lampaista... :D

Eka kierros meni tosi rauhassa, Spessukin alkoi näyttää bordercollielta, kun vauhti hidastui, niin koira madaltui. Pieniä pätkiä otin poispäinajoa. Välillä meni hyvin ja välillä Spessu puikahti tasapainoon. Porukassa oli yksi ajoon vaikea lammas, kun se niin vahvasti tulisi mun luo, vaikka menen koiran taakse. Sit se jumittaa, kun ei tiedä, mihin mennä. Pitää ottaa jatkossa tuon tilalle joku muu. Peruskuljetuksissa se on kyllä hyvä harjoituskappale.

Toisella kierroksella lampaat meinasivat tulla kintuille ja käskytin sit vähän kauempana koiraa makaamaan. Joskus mun on vaikea päästä lampaiden eteen, vaikka koira olisikin paikoillaan. Pitää kesällä isommalla laitumella alkaa panostaa tuohon etäisyyteen, vaikka se kuulemma on aussieksi ihan hyvä.