Videomateriaalia, sensuroimatonta

Paitsi toisesta videosta on ääni pois, kun kuvaaja alkoi puhua puhelimessa. :D Oisko ensin kootut selitykset? ;)

Tykkään, että koira tekee itse päätöksiä paimentaessa, esim. peruskuljetuksessa mä en yleensä ohjaa sitä mitenkään. Jos jotain teen, niin saatan laittaa koiran maahan, kun lampaat meinaa painaa jaloille. Emme vielä oikein tuota etäisyyttä handlaa. Mutta nyt, kun on jouduttu harjoittelemaan asioita, mitkä eivät ole luontaisia tai mitkä vaatii hieman panostusta enemmän, niin joudun käskyttää enemmänkin. Lähinnä makaamaan laittoa. Voi olla, että jos koiralla ei vielä ole vietti kohdallaan, se voisi käskyttämisestä häiriintyä, mutta en huomaa, että se Spessua häiritsisi. Sillä alkaa olla jo vähän ikää, niin voi alkaa oikeasti treenaamaan, myös niitä vaikeampia asioita. Meidän ensimmäinen vaikeus syksyllä oli ei-tasapainoon pysäyttäminen. Kun koiralla on todella vahva balancepoint, niin se ei meinannut kuunnella, kun pakkohan sinne tasapainoon on mennä. ;) Toinen vaikeus on edelleenkin alkuvaiheessa eli ajo. Siinä joudun käskeä maahan heti, kun se on lähdössä kaartamaan. Nyt se jopa joskus lähtee suoraan. ;D

Toinen käskyttämisen paikka meillä on se, että tuon tarhan kapeuden vuoksi koiraa ei saa flänkillä päästää ihan tasapainoon, sillä muuten lampaat karkaa toiseen päähän. Kun koiran saa pysäytettyä optimaaliseen paikkaan, rauhoittuu lampaatkin, eivätkä ne enää tee päästä toiseen juoksuja, jota ne tekisi varmasti, jos tilaisuus annettaisiin. Spessun vaisto vielä sanoisi, että pitää mennä tasapainoon ja sit sille tulee kiire pysäyttää lampaat, kun ne menevät mun ohi. En tiedä, voiko koirakin oppia etäisyyksiä ja oikeita sijainteja, vaikka ne annetaankin käskemällä? Toistoilla? Lisäksi videolla korjataan vähän heikohkoja kaaria, siksi huudan sitä out:tia. No, joka tapauksessa tässä nämä videot.

Etäisyyttä

Nyt kun lampaat alkaa rauhoittua useampien treenien ansiosta, voi keskittyä muuhunkin kuin niiden kasassa pitämiseen. Alussa Spessu sai pitää lampaita kasassa ja valkkasin pois vuohet ja yhden, joka vähän varoi jalkaansa. Helppoa muuten tutkia lampaita, kun pysyvät paikoillaan koiran ansioista. Muuten ei oikein jalkojen nostelu ja tutkiminen onnistu, ilman että pitää tiukasti kiinni. Ja yksin on vähän vaikea pitää tiukasti kiinni ja tutkia kunnolla. Mä keksin aina lisää tekosyitä paimenkoiran pitämiselle näin pienellä tilalla. :D Mut oikeasti, kyllä se on todella tarpeen!

Tänään lampaat oli melkein kokonaan paikoillaan, Spessu meni kaaria eri suuntiin mahdollisimman kaukana lampaista. Tarha on toki pieni eli sen puitteissa mentiin. Muistuttelin taas out-käskyä ja kyllä se sieltä muistin syövereistä ilmestyi. Spessu on nyt ahtaammassa tarhassa alkanut oikaista liikaa lampaiden takana mennessä tasapainoon. Pari kertaa muistuttelin ja se alkoi mennä vähän taaemmas, ~15 metriä lampaista. Kerran sain kyllä ärähtää kovemmin, kun oikaisi oikein reilusti. Pari onnistunutta, rauhallista poispäinajoa ja muutama epäonnistunut, ts. oli taas lähdössä flänkille. Kaiken kaikkiaan kivan rauhallinen treeni. :)

Pikatreeni

Kännykällä kuvasin samalla, kun koiraa ohjasin. Ei oikein toimi. ;) Maahanmenot oli huonoja ja muutenkin oma keskittyminen kärsi. Vauhtia oli liikaa, mutta onhan nuo lampaatkin tosi liikkuvaisia, niin pitäähän koirankin pysyä mukana...

Hankipaimennusta

Kolasin reitin ala-aitaukseen. Koko aitaus oli melkein polveen lunta... Päätin ottaa rauhallisen treenin, tavoitteena, että edettäisiin kävelyvauhtia. Ensin piti ottaa tarhasta treenilampaat. Spessu pihaton oven eteen ja minä valikoin sopivat lampaat. Eka kertaa tuli kokeiltua ohjausta aitauksen ulkopuolelta. Laitoin Spessun hyppäämään aitaukseen ja siitä lyhyt flänkki, jotta saatiin lampaat sisään.

Tarvoin itse ekana hangessa, lampaat kävelivät mun perässä ja Spessua käskytin maahan aina, kun tuli liian lähelle. Sillä on melko suuri vaikutus lampaisiin, sen pitäisi olla tosi kaukana. Helposti lampaat meinaavat mennä mun ohi, vaikka koira ei ole kovin lähellä. Kateellisena katson kuvia, jossa koirat voi työskennellä parin metrin päässä lampaista... :D

Eka kierros meni tosi rauhassa, Spessukin alkoi näyttää bordercollielta, kun vauhti hidastui, niin koira madaltui. Pieniä pätkiä otin poispäinajoa. Välillä meni hyvin ja välillä Spessu puikahti tasapainoon. Porukassa oli yksi ajoon vaikea lammas, kun se niin vahvasti tulisi mun luo, vaikka menen koiran taakse. Sit se jumittaa, kun ei tiedä, mihin mennä. Pitää ottaa jatkossa tuon tilalle joku muu. Peruskuljetuksissa se on kyllä hyvä harjoituskappale.

Toisella kierroksella lampaat meinasivat tulla kintuille ja käskytin sit vähän kauempana koiraa makaamaan. Joskus mun on vaikea päästä lampaiden eteen, vaikka koira olisikin paikoillaan. Pitää kesällä isommalla laitumella alkaa panostaa tuohon etäisyyteen, vaikka se kuulemma on aussieksi ihan hyvä.

Pihattotarhassa on 4 isoa pyöröpaalia ja just sitten tietenkin niin, että sinne taakse mahtuu piiloon. Sinnehän lampaat menee ensin. Ongelma on siinä, kun jos lähetän Spessun sinne, tulee lampaat vauhdilla, rynnien ja jos mä yritän niitä saada, ei ne liiku milliäkään. Pakko siis laittaa koira sinne. Ja jos taas laitan Spessun sinne ihan rauhaksiin maahan-käskyllä, saa varoa, ettei kukaan päätä pökkästä sitä, jos etummaiset lampaat ei väistäkään. Siinä saa vaan koira mennä kovaa, että ehtii pysäyttää lauman ennen pihattoa. Mä en oikein tiedä, miksi nuo lampaat väistää Spessua niin vahvasti. Sehän ei ole lainkaan paha niille, näykkäisyn olen nähnyt, kun lammas on puskenut ja siinä se on mun mielestä oikeutettuakin. Vauhtiahan sillä on, flänkit on suht pienessäkin tilassa nopeat, mut niitä en haluaisi alkaakaan hillitä. Tasapainoon sen saa makaamaan, ei se siinäkään rynni liian lähelle. Lammaslaumassa on kyllä pari sellaista sätkyä, jotka menee ihan lähipäivinä pakkaseen, voi olla, että lauma senkin jälkeen rauhoittuu. Nyt olisi tavoitteena ottaa lähes joka päivä pikkutreeni, jotta lampaatkin oppisivat rauhoittua ja huomaisivat, että säntäily ei auta. Tänään oli jo selkeästi parempi alku, vaikka paalien takaa ne piti hakeakin. Siinä vaiheessa, kun koira ehtii kaartaa lampaiden eteen, se tilanne rauhoittuu eli ei niitä lampaita juoksuteta ihan silmittömästi.

Tuon alkusäntäilyn jälkeen ne rauhoittuu ja pystyy treenata pieniä, rauhallisia pätkiä poispäinajoa. Jos meinaan olla koiran vasemmalla puolella, mun täytyy edelleen nojata aitaan, ettei se puikahda mun takaa vasemmalle puolelle. Josko se toistoilla alkaisi sujua, tokon puolelta se varmaan tulee, vaikkei me sitä paljon olla otettu.

Jostain muistelisin kuulleeni, että kun lähettää koiran flänkille, pitäisi koiran kiertää ohjaajan takaa (jos siis lähetetään koira ohjaajan oikealta puolelta vasemmalle flänkille). Tai sit muistelen omiani, Spessu joka tapauksessa niin tekee, ihan luonnostaan, eikä se kai huono asia ole. Mä olen kyllä niin surkea näissä asioissa...

Paluu maan pinnalle?

No, ei ihan niin huonosti mennyt, mutta treeni venyi liian pitkäksi, kun ei löytynyt hyvää lopetuskohtaa. Ja venyneestä treenistä jää aina vähän kökkö fiilis. Poispäinajossa oli hyviä pätkiä, kokeiltiin myös vaikeampaa puolta eli et mä olin koiran vasemmalla puolella. Piti välillä kävellä aitaan nojaillen, kun Spessu yritti kiertää. :D Mut sekin onnistui, tosi lyhyitä pätkiä toki. Nyt on ollut vähän liian "hallittuja" treenejä, kun ei tuossa paljon voi ottaa pitkiä kaaria ja muuta sellaista rentouttavaa, vaan joutuu koko ajan tehdä hienosäätöä. Josko joululomalla auraisi isomman aitauksen portinpielen, siellä voisi ottaa vähän laajempia kaariakin. Nyt painostin sitä vähän laajempia kaaria tekemään, aitauksen puitteissa toki.

Tosi tyytyväinen olen Spessun sisäkäyttäytymiseen ja -toimintaan. Se menee tosi hyvin reunoja nuollen lauman taakse, eikä matkalla tuijottele lampaita ollenkaan. Vähän mä kyllä käskytän, kun se menisi ravilla sinne lampaiden taakse ja lampaat säntäilisivät ulos, joten pistän sitä maahan välillä, ettei lampaille tule paniikkia.

Valoa tunnelin päässä?

Vaikka säästösyistä tunnelin päässä oleva valo on sammutettu, taidettiin me Spessun kanssa se tänään nähdä. :) Ja kyseessä on meidän murheenkryyni poispäinajo. Alussa lampailla oli taas vähän liikaa vauhtia, mutta se tasottui aika pian. Laitoin Spessun ajamaan, eikä se ollenkaan koittanut kaartaa. Se meni n. 5 metriä edellä suoraan, katse lampaissa ja pysähtyi mun käskystä maahan niin, että sen suunta oli lampaisiin. JEE! Yleensä se tuossa vaiheessa epävarmana kääntyy osittain mua kohti. Muutama tosi hyvä pätkä saatiin poispäinajoa ja lampaatkin nopeasti lopetti päästä toiseen "juoksun", kun sain Spessua nopeasti ohjattua suuntäkäskyillä. Tuo pitkulatarha on haastava. Nyt ohjasin taas lampaiden liikkeiden mukaan Spessua pari metriä suuntaansa, kunnes lampaat oli tasapainossa ja pysyivät ryhmänä paikallaan. Ai, kun tuli hyvä fiilis!